Urheilu: Vantaan liikuntagaalassa palkittu Koivukylän Palloseuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja puuhamies Pasi Lod jakaa seuraväelleen kiitosta saamastaan kunnianosoituksesta.
Tehdään heti alkuun selväksi, miten Pasi Lodin sukunimi lausutaan.
– Luud, hän opastaa.
– Kun aikoinaan olimme silloisen kihlattuni, nykyisen vaimoni kanssa kirkossa kuuntelemassa avioliittokuulutuksia, sanoin hänelle, että jos pappi lausuu sukunimeni väärin, nousen ylös ja korjaan. Oikein meni, ja vaimo sai huokaista helpotuksesta.
Vantaan liikuntagaalassa Lod lausuttiin väärin. Suomen jalkapallomaajoukkueen runkopelaajiin kuuluva Robin Lod on Pasi Lodin serkun poika. Hänenkin sukunimensä kanssa muutamilla radio- ja tv-selostajilla sekä -kommentaattoreilla on ongelmia.
– Robinin sukunimi lausutaan tietysti samoin kuin minunkin, Pasi Lod neuvoo.
Pasi Lod asui nuoruutensa Helsingin Herttoniemessä. Jo siellä jalkapallosta tuli tärkeä osa hänen elämäänsä, niin pelaajan kuin valmentajankin roolissa. Herttoniemen Tovereissa hän valmensi sekä junioreja että naisia.
Jossain vaiheessa ajattelivat kai, että Lod hiljenee, jos hänet valitaan hallitukseen. En hiljennyt.
1980-luvun lopulla rakennusmestari Lod rakensi perheelleen talon Vantaan Matariin. Elettiin vuotta 1992, kun lehdessä oli ilmoitus, että Koivukylän Palloseura perustaa 7-vuotiaiden poikien joukkueen. Oli aika soluttaa Lodin perheen esikoinen jalkapallokuvioihin. ”Et sitten kerro kenellekään, että olet joskus valmentanut”, vaimo evästi Pasia isän lähtiessä viemään poikaansa ensimmäisiin harjoituksiin.
– En kertonut. Mutta siellä sattui olemaan erään entisen pelikaverini sisko. Hän ”kavalsi” minut.
Lodin pojan jalkapalloharrastus kesti lähes kymmenen vuotta. Nuorempi tytärkin pelasi pari kautta. Isä jatkoi KoiPS:ssa, vaikka lapset lopettivat. Ja jatkaa edelleen.
– Valmensin sitä 1985 syntyneiden poikien joukkuetta kuusi vuotta ja pelasin itse KoiPS:n ikämiehissä. En ollut seuran hiljaisimpia. Jossain vaiheessa ajattelivat kai, että Lod hiljenee, jos hänet valitaan hallitukseen. En hiljennyt.
KoiPS:n hallituksessa Lod on ollut parikymmentä vuotta, puheenjohtajana nyt kahdeksantoista. Vuoden seuratoimija -palkitsemisperusteissa todettiin Lodin muun muassa huolehtivan omalla kannustavalla esimerkillään, että seuran jäsenille tarjotaan paras mahdollinen ympäristö osallistua laadukkaaseen urheiluseuratoimintaan ja että Lodille yhteisöllisyys, avoimuus, vastuullisuus ja toisen kunnioittaminen ovat asioita, joista koostuu kaikenlaisen tekemisen arvostus.
– On aina ollut mukava katsella vaahtosammuttimen kokoisten lasten pelaamisen riemua, ja oman ammattini kautta olen pyrkinyt auttamaan olosuhteiden kehittämisessä. Valmentanutkin siis olen, mutta siinä hommassa en ole koskaan kokenut olevani omimmillani.
Lod jakaa tunnustusta laajemmalle joukolle.
– Seuraväki on potkinut minua eteenpäin, antanut sysäystä rohkeuteen. Jos ei uskalla, ei mitään tapahdu. Riskejä pitää ottaa, mutta ne pitää osata tiedostaa, jotta ne eivät konkretisoituessaan veisi toiminnalta pohjaa.
KoiPS:n toiminta on keskittynyt Havukosken urheilupuistoon. Tällä erää runsaan 800 jäsenen ja kahdeksan kokopäiväisen työntekijän KoiPS on nimenomaan kasvattajaseura. Miesten edustusjoukkue pelaa Kolmosessa. Koivukylässä ja sen ympäristössä toimivana seurana maahanmuuttajien kotoutumisessa apuna oleminen on strategiassa tärkeä osa-alue.
– Suunnilleen neljäsosa pelaajista – pienimmistä junioreista aina ikämiehiin – on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia, Lod kertoo.
– Vähävaraisten perheiden lapsia on toiminnassa paljon. Sen vuoksi toiminnan hinta on pidettävä heidän mahdollisuuksiensa rajoissa.