Rakentamisen sääntelyyn tulossa kevennyksiä Vantaalla – Saunarakennuksenkin voisi pian rakentaa ilman rakennuslupaa

Uudistus: Rakennusjärjestys ei korvaa asemakaavaa.

Vantaa harkitsee etunojan ottamista suhteessa uuteen rakentamislakiin, sanoo rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto. Se tarkoittaa, että juuri käynnistyneen rakennusjärjestyksen uudistamistyössä pohditaan, voisiko Vantaalla rakentaa enintään 30 neliömetrin suuruisen rakennuksen ilman rakennuslupaa.

Se toisi lisää vapautta rakentajille, sillä tällä hetkellä vapautus rakennusluvasta koskee suurimmillaan 20 neliön rakennuksia.

Levannon mainitsema etunoja liittyy siihen, että ympäristöministeriö on uudistamassa maankäyttö- ja rakennuslakia ja uuden rakentamislain luonnoksessa alle 30 neliömetrin kokoiset rakennukset, kuten saunat, eivät enää tarvitsisi rakennuslupaa.

Uusi laki astuu voimaan arviolta vuoden 2024 alussa ja Vantaalla on tavoitteena, että päivitetty rakennusjärjestys otettaisiin käyttöön jo tammikuussa -23.

Ennen lain voimaantuloa, Vantaalla pitäisi tehdä poikkeamispäätöksiä yli 20 neliön rakennuksille, niin kuin nytkin, mutta rakentamisjärjestys olisi valmiiksi päivitetty lain kanssa samaan linjaan.

– Kuntakohtaista sääntelyä halutaan keventää ja rakentamista pyritään vapauttamaan koko ajan niin, että se on kuitenkin järjellistä, sanoo uudistusta valmisteleva Levanto.

Kuntakohtaista sääntelyä halutaan keventää.

Lue myös: Grillikatoksen rakentaminen vaatii luvan – huvimajan ei

Nykyinen rakennusjärjestys on vuodelta 2011 ja sen päivittämisessä tutkitaan Levannon mukaan ”kaikki” rakentamiseen liittyvä, kuten rakentamispaikat, rakennustavat, vesihuollon järjestäminen ja rakennusten sopeutuminen ympäristöön.

– Rakennusjärjestys ei korvaa asemakaavaa, mutta se voi täydentää sitä, Levanto tähdentää.

Uudistustyössä selvitetään myös, miten rakennusjärjestys voi tukea Vantaan keskustojen kehittämistä ja resurssiviisasta rakentamista, sillä kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Vantaan asemakaavoituksessa on kokeiltu ja käytetty vihertehokkuus-menetelmää vuodesta 2017 lähtien, ja nyt se on tarkoitus tuoda myös rakennusjärjestykseen.

Viherkerroin ohjaa viherrakennetta kortteleissa ja tonteilla, joille voidaan asettaa tietty vihertehokkuuden tavoiteluku. Vihertehokkuus kuvaa, kuinka paljon tontilla tai korttelissa on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan.

– Vantaan uusissa asemakaavoissa viherkerroin on jo käytössä. Mutta vanhoja kaavoja on paljon käytössä ja rakennusjärjestyksessä niiden viherkertoimen voisi huomioida.

Vihertehokkuudella varmistetaan viihtyvyyttä ja estetään esimerkiksi tulvia, jotka aiheutuvat hulevesiongelmista.

– Sadevesiä imeytetään mahdollisimman paljon eikä niitä johdetta viemäriin, eikä koko pihaa kivetä, Levanto mainitsee.

Vihertehokkuutta voidaan lisätä muun muassa puilla, pensailla, köynnöksillä ja viherkatoilla, joilla jokaisella on oma painotuksensa. Painotus vaikuttaa viherkertoimen tulokseen.

Rakennusjärjestyksen uudistustyölle on tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta voi kertoa mielipiteensä 12. huhtikuuta mennessä Vantaan kaupungin kirjaamoon.

Levanto kannustaa kommentointiin viimeistään sitten, kun rakennusjärjestyksen luonnos tulee nähtäville myöhemmin keväällä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut