Ortodoksit viettävät pääsiäistä Ukrainan sodan varjossa – Tikkurilan ortodoksikirkon pappi: "Emme ole kuuluneet Venäjän kirkkoon sataan vuoteen"

Uskonto: Tikkurilan ortodoksikirkossa on alle 3 000 jäsentä.

Pappi Mikael Sundkvist on juuri päättelemässä katumuksen sakramenttia eli rippiä seurakuntalaisen kanssa Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa. On paaston aika ja silloin "synnintunnustus" on erityisen suositeltavaa.

Paasto tarkoittaa nykyaikana lähinnä eläinkunnan tuotteiden tai ainakin lihan syömisen välttämistä.

– Syön paaston aikana vegaaniruokaa. Sehän on ilmastotekokin, Sundkvist hymyilee.

Pääsiäinen on ortodoksien suurin ja merkittävin juhla, joka päättää paaston. Tänä vuonna juhlaa varjostaa Venäjän aloittama sota Ukrainassa ja hyökkääjän raakalaismaiset teot siviilejä kohtaan.

Sundkvist sanoo, että kun sota alkoi, media ei ottanut sen uskonnollista puolta huomioon. Sodan uskonnollinen ulottuvuus valkeni kaikille vasta sitten, kun Moskovan patriarkka Kirill alkoi toistaa presidentti Vladimir Putinin näkemyksiä ja syyttää länsimaita venäläisvihasta.

Kirkon päämies ei ole tuominnut Venäjän armeijan barbaarisia tekoja eikä yrittänyt edistää rauhaa. Muun muassa Suomen ortodoksikirkon arkkipiispa Leo on vedonnut patriarkkaan, että tämä käyttäisi vaikutusvaltaansa sodan lopettamiseksi.

– Tällä kertaa meidän kirkkomme on ollut aktiivinen ja halunnut kommentoida ja selvästi tuomita hyökkäyksen sekä sotatoimet, Sundkvist sanoo.

Moskovan ortodoksikirkko on oma itsenäinen kirkkonsa eikä Suomen ortodoksikirkko kuuluu sen vaan Konstantinopolin alaisuuteen.

Kirkkomme on halunnut selvästi tuomita hyökkäyksen sekä sotatoimet.

– Emme ole Venäjän kirkkoon kuuluvia. Emme ole kuuluneet siihen sataan vuoteen, Sundkvist korostaa ja lisää vielä kerran:

– Emme ole Kirillin maailmaa.

Venäjän ja Suomen ortodoksikirkkojen täysin toisistaan eroavat kannat Ukrainan tilanteesta johtuvat Sundkvistin mielestä siitä, että "me Suomen ortodoksit luotamme länsimaiseen tiedonvälitykseen".

– On helppo ymmärtää, kuka valehtelee.

Hän tarkentaa, että valehtelu koskee erityisesti Venäjän poliittista johtoa. Samalla hän sanoo valehtelun olevan karmeaa ja pelottavaa.

Ukrainan kriisin alettua Sundkvist ei ole huomannut vihamielisiä asennetta ortodokseihin, joita vielä viime sotien jälkeen voitiin kutsua ryssän kirkkoon kuuluviksi.

Helsingin ortodoksiseurakuntaan kuuluvassa Tikkurilan ortodoksikirkossa on noin 2 800 jäsentä. Koko maassa ortodokseja on noin 60 000.

Jumalanpalveluksessa Viertolassa käy sunnuntaisin 70–90 ihmistä. Sundkvistin mukaan ei voi tietää, onko joukossa nyt Ukrainasta paenneita ortodokseja.

– Uusia kasvoja on, mutta aina on uusia kasvoja. Ukrainalaisilta on tullut vain vähän yhteydenottoja.

Hän arvelee kuitenkin, että kaikki jumalanpalveluksiin osallistuvat eivät ole seurakunnan jäseniä.

– Emme kysy jäsenyyttä.

Maahanmuuttajataustaiset ortodoksit eivät välttämättä tiedä Suomen käytäntöä, että seurakuntaan pitää erikseen liittyä ja jäsenyyteen kuuluu kirkollisveron maksaminen, jolloin saa myös kirkon palvelut maksutta. Se on uutta vaikkapa serbialaisille, venäläisille ja kreikkalaisille, jotka ovat tottuneet käytäntöön, jossa papille maksetaan toimituksista.

– Yritämme selittää, että papit eivät ota maksua.

Verotuloilla seurakunta maksaa kiinteistön hoidon ja palkat. Helsingin ortodoksiseurakunnan kirkollisvero on 1,8 prosenttia.

Vaikka ajat ovat, mitä ovat, epätoivoon ei voi vaipua. Kirkkovuoden suurinta juhlaa vietetään jumalanpalveluksissa ja paaston päätyttyä herkuttelemalla vaikkapa lampaalla ja kulitsalla, joka on samanlainen vehnäleivonnainen kuin italialainen panettone.

Ortodoksikirkko

Maalaukset perintörahoilla

Uimahallin vieressä sijaitseva Tikkurilan ortodoksikirkko otettiin käyttöön 25 vuotta sitten. Silloin kirkkoon maalattiin vain alttaritila, mutta muu jäi maalaamatta.

– Rahat loppuivat, sanoo 11 vuotta Vantaalla pappina toiminut Mikael Sundkvist.

Hiljattain kirkko sai kuitenkin kaksikin perintölahjoitusta, joilla pystyttiin aloittamaan seinämaalaustyö. Siihen ryhtyi tunnettu ikonimaalari Juri Mitroshin, joka suunnitteli maalaukset yhdessä Sundkvistin kanssa.

Perintörahat ehtivät jo loppua ja työ oli jäädä kesken, mutta apuun tuli yllättäen eräs säätiö, joka rahoitti lopun. Pääsiäisenä väki pääsee ihailemaan hienoja katto- ja seinämaalauksia.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut