Vantaan kaupunginmuseon kokoelmissa on Aleksis Kiven Nummisuutarit vuodelta 1864. Kirja kuuluu Kerttu ja Orvo Ringin kokoelmaan, joka sisältää sekä esineitä että arkistoaineistoa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Kirjasta puuttuu muutama sivu ja joitakin kohtia on paikkailtu, mutta muuten se on melko hyvin säilynyt.
Kerttu ja Orvo Ring toimivat molemmat Jokiniemen Maatalouden tutkimuskeskuksen kotieläinhoito-osastolla 1930-luvulta lähtien vuosikymmenien ajan. Kerttu toimistoapulaisena, Orvo tutkijana ja lopulta laitoksen johtajana. Kirja on alun perin kuulunut Edvard Ringille.
Kuka oli Edvard Ring? Minkälaisia näkymiä kirja avaa perheen, tai erityisesti Edvardin historiaan? Ainakin Kerttu ja Orvo ovat halunneet säilyttää näin merkittävän teoksen kirjahyllyssään.
Kurkistus kirjan kansien väliin antaa jotain osviittaa.
Kirjan ensimmäisellä aukeamalla on lyijykynämerkintä: ”Aleksis Kiven omakustantama ensimmäinen painos 1864.” Viereisellä sivulla merkinnät jatkuvat ”Tampereella Seurahuoneella 1897 1/1 ja Seurahuoneella 1897 15/2, Raittiustalolla työv.yhdistyksessä
Taistontalossa.” Täällä siis näytelmää esitettiin, ennen kuin työväenyhdistyksen näytelmäseurasta kasvoi Tampereen Työväen Teatteri.
Aukeamalla on myös lista näytelmän henkilöhahmoista ja niiden esittäjistä kyseisenä vuonna 1897. Nummisuutarin Eskona, merkittävässä roolissa, on ollut Eetu Ring.
Lisäksi kirjan välistä löytyy postikortti, jonka tamperelainen näyttelijä ja teatterimies Oskari Hiisti on lähettänyt rautatievirkailija Edvard Ringille vuonna 1932. Hiisti luettelee eri Eskojen esittäjiä, ja palaa muistoissaan vuoteen 1897, ja siihen kun Edvard Eskoa esitti:
”Ei Edin esitys jouda varjoon…”
Jatkuiko Edin teatteriura vielä Nummisuutarien jälkeen? Ainakin Kirjan viimeiselle sivulle on liimattu lisälehtinen: Yö ja Päiwä. Näytelmä yhdessä näytöksessä. Tehnyt A. Kiwi. Helsingissä, Suomal. kirjall. Seuran kirjapainossa, 1867. Ja leima, Edv. Ring.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.
Lisää historiaan liittyviä juttuja löytyy täältä.