Harvinaisen suuri lehtiuudistus lisää laatua – Uuden ulkoasun pääsuunnittelija Anna Thurfjell haki inspiraatiota suomen kielestä ja luonnosta

Paperilehti näyttää nyt hyvin erilaiselta kuin ennen pääsiäistä. Ulkoasu vaihtui kaikissa Mediatalo Keskisuomalaisen lehdissä ja sanomalehti Karjalaisessa.

Uuden ilmeen takana on ruotsalainen suunnittelija Anna Thurfjell, jolle lähes 80 lehden yhteinen projekti oli kiinnostava haaste.

– Se oli iso pala purtavaksi, koska uuden ulkoasun piti olla joustava ja toimia erikokoisissa lehdissä, Thurfjell kertoo.

– Uudistuksen päätehtävä oli jakaa tarinoita nopeammin ja paremmin. Se vaati uudenlaista ajattelua, ennemmin kokonaan uutta rakennusta kuin pelkkää remonttia.

Ulkoasu-uudistus on mittakaavassaan Suomen suurin.

– Edes maailmanlaajuisesti ei ole tavallista, että mediakonsernilla on yksi ulkoasu kaikille tuotteille. Tämä on hyvin rohkea idea, Thurfjell sanoo.

Hän pitää harvinaisena myös sitä, että uudistuksen kohteena on paikallisia uutisia tarjoava media.

– Pitkään ainoastaan isoimmat mediat ovat panostaneet laatuun, mutta paikallisuutisten suosio on kasvanut ympäri maailmaa. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä uudistus parantaa mediaympäristöä Suomessa, kun näin iso määrä lehtiä parantaa laatuaan.

Thurfjell suunnitteli erottuvan ja tunnistettavan designin, jolla on entistä parempi luettavuus ja käytettävyys. Uusi ulkoasu näyttää ja tuntuu avoimelta. Lopputulos on aiempaa visuaalisempi.

Valkoinen tila on Thurfjellin mielestä tärkeä osa kaikkea suunnittelua.

– Otsikoilla ja muilla sivun elementeillä on selkeämpi asema, ne korostuvat ja näkyvät paremmin, Thurfjell selittää.

Thurfjellin tyylinä on vahvistaa graafisen ja visuaalisen designin DNA:ta kaikissa tuotteissa. Hän tekee sen selkeällä ja erottuvalla kirjasinvalinnalla sekä selkeällä visuaalisella esitystavalla.

– Erityisesti digitaalisilla alustoilla valkoinen tila on tärkeä lukukokemuksen kannalta. Jos tekstin ympärillä tapahtuu liian paljon, lukija voi häiriintyä tai turhautua. Silloin mennään lukemaan toiseen paikkaan.

Thurfjellin suunnittelema uusi ulkoasu on aiempaa helpompi lukea, kun kirjasinlajit eli fontit ovat muuttuneet.

Thurfjellin mukaan graafiselle suunnittelijalle fontti on koko projektin moottori, joka antaa ideoita ja ajaa suunnittelua eteenpäin.

Lehtien uuden ulkoasun pääväri on sininen, koska Suomi on tuhansien järvien maa.

Anna Thurfjell

Tässä uudistuksessa erilaista oli suomen kieli, jonka kanssa kaikki fontit eivät toimi.

– Suomen kielessä on erittäin pitkiä sanoja, mikä oli haastavaa. Kieli on myös harmonista ja rytmistä. Oli hyvin kiinnostavaa tehdä tutkimusta löytääkseni kirjasinlajin, jolla luettavuutta voitaisiin parantaa, Thurfjell sanoo.

Suomen kieli on harmoninen ja rytmikäs ja sanat ovat pitkiä. Oli haastavaa ja kiinnostavaa löytää fontti, joka parantaa sen luettavuutta, Thurfjell sanoo.

– Huomasin, että vanhat fontit eivät juuri auttaneet lukukokemusta. Joskus kirjasin on ollut muodikas tiettynä aikana, mutta se ei riitä.

Thurfjell testasi useita erilaisia fontteja. Kirjaimien piti toimia painettuna ja näytöllä, leipätekstistä otsikkoon asti.

– Fontilla pitää olla hyvä rytmi kuten musiikilla. Vaikka luettavuus on tärkeää, sanomalehdessä fontilla pitää olla myös luonnetta.

Kontrastin luomiseksi uudessa designissa käytetään kahta erilaista fonttia, sekä päätteellistä että päätteetöntä.

Sanomalehdissä yleisesti käytetyt päätteelliset fontit luovat Thurfjellin mukaan klassisen uutistyylin ja ovat helppolukuisempia sekä painettuna että näytöllä.

Päätteettömät fontit ovat sen sijaan suoraviivaisia ja neutraaleja, eli ne sopivat hyvin esimerkiksi faktateksteihin.

Uuden päätteellisen Majrit-fontin on suunnitellut portugalilainen Mario Feliciano. Päätteetön Caslon Doric -fontti on brittiläisen Paul Barnesin käsialaa.

Suunnittelun pohjaksi Thurfjell tutki uudistuksen suurimpien lehtien vanhoja ulkoasuja ja löysi paljon kehitettävää.

– Ulkoasuilta puuttui vaikuttavuus ja selkeä rakenne. Luettavuutta ja käytettävyyttä piti parantaa. Visuaalisuus ei ollut niin kutsuvaa kuin nyt.

Tanskassa asuva Thurfjell haki uuteen ulkoasuun inspiraatiota lehtien historiasta, Suomen kielestä ja kulttuurista sekä arvostamistaan suomalaisista muotoilijoista Alvar Aallosta, Eero Saarisesta, Armi Ratiasta ja Marimekon suunnittelijoista.

– Suomalainen tyyli on erottuva, tasa-arvoinen ja luonnollinen. Siitä löytyy selkeitä viittauksia luontoon. Lehtien uuden ulkoasun pääväri on sininen, koska Suomi on tuhansien järvien maa.

Ulkoasu-uudistuksen ensimmäinen vaihe on paperilehtien muutos, ja seuraavaksi uudistuvat digitaaliset alustat. Esimakua saa jo paperilehdestä, koska rakenteet, värimaailma ja fontit ovat samoja printissä ja verkossa.

– Koko suunnittelun yksi pääajatus on yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa juttujen rakenteita, eli samat elementit toistuvat printissä ja verkossa, Thurfjell kertoo.

Uudistuksen lähtökohta oli digitaalisuuden korostaminen. Isoin muutos verkossa ja mobiilissa on se, että rakenne on aiempaa selkeämpi.

Etenkin verkon etusivulla lukijan on jatkossa helppo nähdä, mikä on juttujen tärkeysjärjestys ja miltä osastolta juttu on.

– Liikkuminen esimerkiksi tietokoneen ja kännykän välillä on saumatonta. Design on tunnistettavampi kuin nyt sekä verkossa että printissä, Thurfjell kertoo.

Uusi ulkoasu on pohjoismaisen selkeä. Thurfjellin mukaan pohjoismaisella medialla on hyvä maine digitaalisten alustojen nopeudessa ja käytettävyydessä. Kehitettävää on silti edelleen.

– Maailmanlaajuinen trendi on luoda vahvempaa visuaalista tarinankerrontaa digitaalisessa ja painetussa mediassa. Uskon, että pohjoismaiset mediayhtiöt eivät vieläkään keskity tarpeeksi visuaaliseen tarinankerrontaan, Thurfjell sanoo.

– Suomi on yksi maailman digitaalisimmista valtioista. Ei ole siis väliä, onko kyseessä New York Times vai paikallinen sanomalehti Suomessa. Lukijat odottavat tietyn tason digitaalista visuaalista tarinankerrontaa.

Thurfjellin mukaan uudistuksen tarkoitus oli luoda parempi luku- ja käyttökokemus.

Lukijoilla menee silti aina hetki tottua ulkoasun muutoksiin. Thurfjell huomasi tämän, kun hän toimi luovana johtajana Svenska Dagbladetissa ennen siirtymistään vapaaksi suunnittelijaksi vuonna 2013.

– Lukijat soittavat toimitukseen, kun esimerkiksi fontti muuttuu. Silloin julkaisu ei tunnu enää samalta tutulta aamupalapöydän lehdeltä. Yleensä lukijat pitävät ulkoasu-uudistuksista, kun ne ovat merkityksellisiä. Heidän pitää tottua ja rakentaa uudelleen suhde uudistuneeseen sanomalehteen.

Lehtiuudistuksen toteutuksesta on vastannut iso talon sisäinen tiimi, jonka kanssa pääsuunnittelijana toiminut Anna Thurfjell teki tiivistä yhteistyötä.

– Yhteistyö on ainoa tapa muuttaa sanomalehteä. Tässä projektissa kaikki toimi tehokkaasti ja opin itsekin paljon.

Thurfjell sai uuden ulkoasun suunnitteluun vapaat kädet.

– Olen kiitollinen siitä, että minuun luotettiin, Thurfjell sanoo.

– Suunnittelijan vapaus riippuu asiakkaan rohkeudesta ja kunnianhimosta. Olin onnekas, kun sain soiton tältä rohkealta suomalaiselta mediayhtiöltä.