Yhä useampi nuori on niin huonossa fyysisessä kunnossa, että eivät välttämättä kykene tulevaisuudessa ruumiilliseen työhön kuten rakennusalalle. Näin pelkäävät Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) sekä Työterveyslaitos.
Toisen asteen opiskelijoista suositusten mukaisesti liikkuu kouluterveyskyselyn mukaan vain 15–17 prosenttia. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista vähintään tunnin päivässä liikuu 15,4 prosenttia ja lukiolaisista 17,5 prosenttia..
– Liikunnan harrastaminen on polarisoitunut. Osa opiskelijoista harrastaa liikuntaa, mutta samaan aikaan vähän liikkuvien nuorten osuus on kasvanut, sanoo tiedotteessa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Lusa.
Saman on huomannut myös lehtori Riitta Jalonen, joka on opettanut teknisen alan opiskelijoille liikuntaa ja terveystietoa vuodesta 1987 koulutuskuntayhtymä Gradiassa.
– Nuorten opiskelijoiden aerobinen kunto ja lihaskunto ovat vuosien saatossa huomattavasti heikentyneet. Valitettavan moni opiskelija alkaa olla sen verran huonossa kunnossa, että se vaikuttaa jo nyt heidän työkykyynsä ja pärjäämiseensä työelämässä. Toki joukossa on paljon myös aktiivisesti liikuntaa harrastavia, Jalonen sanoo tiedotteessa.
Jalonen kertoo kuulleensa myös työnantajilta samaa viestiä.
– Rakennus- ja palvelualoilla on jouduttu lyhentämään nuorten työpäiviä, koska heidän kuntonsa ei riitä täyteen työaikaan. Fyysisen kunnon heikentyminen näyttäytyy myös henkisen jaksamisen haasteina, jolloin opiskelijalle joudutaan räätälöimään työssäoppimisjakso vain muutamalle päivälle viikossa, Jalonen kertoo kuulemistaan esimerkeistä.
Työterveyslaitoksen Lusa toteaa tiedotteessa, että huono kunto myös sulkee ovia joihinkin ammatteihin, kuten poliisin tai pelastusalan töihin.
– Myös monilla hyvin yleisillä aloilla, kuten teollisuuden ja hoitoalan tehtävissä, vaaditaan hyvää yleiskunto, Lusa sanoo.
Hän sanoo olevansa aidosti huolissaan siitä, miten vähän liikkuvat nuoret pärjäävät työelämässä.
Nuorilla on kouluterveyskyselyn mukaan myös jo nyt paljon selkäkipuja: amisopiskelijoista yli joka viides (21,6 prosenttia) kertoi alaselän kivuista.
Ratkaisuksi Jalonen ehdottaa muun muassa liikunnan l/isäämistä ammattikouluissa.
– Lukiolaisilla liikunnan osuus opinnoissa on selvästi suurempi kuin ammattikouluissa, joissa työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämistä eli käytännössä liikuntaa ja terveystietoa on koko opintojen aikana kaksi osaamispistettä eli 24 tuntia, hän sanoo tiedotteessa.
