Vantaalla vietetään nyt lintujen teemavuotta.
Iso parvi metsähanhia lepäilee ja tankkaa ravintoa seutulalaisella pellolla ennen kuin ne suuntaavat lentokenttäkaupungista "jatkolennolle" eli jatkavat muuttoaan pohjoisemmaksi. Yhtäkkiä linnut nousevat ilmaan vaaran vuoksi.
– Se oli tuulihaukka, Sonja Lahtinen toteaa kiikarien takaa.
– Pelästymisen syy on kuitenkin jotain muuta, sillä tuulihaukasta metsähanhet eivät välitä.
Lahtinen, 30, on Vantaan kaupungin ympäristöasiantuntija, jonka lintukiinnostus alkoi jo lapsena äidin siskon ja tämän miehen opastamana. He ovat biologeja.
– Kun muille lapsille sanottiin, että tämä on lintu, niin minulle kerrottiin heti, mikä lintu se on.
Seisomme Katriinantien varrella pellon reunalla, riittävän etäisyyden päässä linnuista, ettemme häiritse niitä . Lintutietäjä Lahtinen on aivan innoissaan. Talven jäljiltä ruskea peltoaukea näyttää ankealta, mutta Lahtinen kehuu, miten loistava paikka se on lintujen havainnointiin.
Tuulihaukan lisäksi Seutulan petolintuihin kuuluvat ruokavieraina ruskosuohaukka, varpushaukka ja kanahaukka.
– Muuttoaikoina täällä voi nähdä kaikkia Suomessa tavattavia petolintulajeja. Viime viikonlopun aikana on nähty merikotkakin.
Ja peltolintujakin on paljon.
– Tuossa kesantopellolla pesii useampi pari pensastaskuja. Pensastasku tykkää pienistä puista ja pensaista. Äsken tässä lensi keltasirkku. Tuolla lentää töyhtöhyyppä, ja kauempana näillä pelloilla pesii kymmeniä hyyppiä.
Lahtisella on mukanaan kiikarit, mutta lintuja voi seurata muutenkin.
– Linturetki alkaa, kun astuu ovesta ulos, hän sanoo.
Kesantopellot ovat myös hieman myöhemmin saapuvan ruisrääkän suosiossa. Se viihtyy myös nurmilla ja hyötyy ojien ja peltojen väliin jätetyistä leveistä suojavyöhykkeistä. Niiltä löytyy ravintoa, kuten erilaisia ötököitä, ja suojaa.
Kun kuorma-autoja ei jyristä tiellä, kuuluu peipon iloinen viserrys.
–Täällä pesii tosi paljon kiuruja. Niiden tiheys on sellainen, että vähintään joka toisella hehtaarilla on kiurupari, ja ne aloittelevat jo pesintäänsä, Lahtinen kertoo.
– Ja kurkiakin pesii Vantaalla.
Rakentaminen supistaa lintujen elintilaa, mutta siitä huolimatta Vantaalla pesii vuosittain noin 110 lintulajia. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin, sillä niiden pesimäalueet muuttuvat pohjoisemmaksi ja jotkin lajit vahvistuvat toisten kustannuksella.
Vantaalla halutaan kuitenkin auttaa lintuja pärjäämään.
– Vantaa on muun muassa jo ennallistanut Vestran korven ja ympäristöministeriöltä saatiin tukea Keimolan Isosuon ennallistamiseen. Vantaalla on myös aika paljon luonnonsuojelualueita. Isoja vanhan metsän alueita on vielä Sipoonkorvessa ja Petikossa, Lahtinen luettelee.
Tänä vuonna vietetään lisäksi lintujen teemavuotta, jonka tarkoitus on nostaa esiin vantaalaista luontoa ja järjestää lintuihin liittyvää ohjelmaa, kuten linturetkiä, valokuvauskilpailu ja linnunpönttötalkoot.
Lahtinen korostaa, että tärkeintä lintujen suojelemista juuri nyt on lemmikkien pitäminen kytkettynä. Lintu saattaa pelästyä sellaistakin koiraa, jota linnut eivät kiinnosta ja jättää pesänsä. Kissoja ei pidä päästää irti pihalle, sillä niille linnut munineen ovat herkkua.
Lisätietoja: vantaa.fi/lintuvuosi
Lue vielä: Lintukonsertit aiempaa hiljaisempia ja yksipuolisempia, kertoo tuore tutkimus