Vantaa ennen ja nyt: Tupakissoilla ja tilan naisväellä oli usein sama reviiri.
Pihapiirissä auringon lämmittämästä paikasta saattaa löytyä loikoilemasta talon kissa säteistä nauttimassa. Näin tekivät myös kissat Hanna ja Murre Johansin tilalla Koivuhaassa 1920-luvun lopulla. Puutarhapöydällä on ollut tilaa molemmille.
Vantaan kaupunginmuseon kokoelmissa on useampikin kuva tästä Johansin kissakaksikosta. Kuvissa kissat makoilevat sekä liikuskelevat talon pihapiirissä. Yhdessä kuvassa niitä paijaa tilalla työskennellyt kesätyttö, toisessa Murre-kissa tuijottaa tiukasti kuvaan mukaan päässyttä koiraa.
Kissa on ollut tiiviisti läsnä maalaiselämässä. Sillä on ollut selkeä työrooli jyrsijöiden metsästäjänä, mutta kissa on ollut myös nykyisen lemmikin tapaan rakas ja tuonut iloa.
Maatiloilla on kissoilla ollut kahta roolia, niin sanottuja tupakissoja eli lemmikkikissoja sekä navettakissoja eli hiirikissoja. Tupakissatkin ovat hiirestäneet, mutta ne ovat eläneet lähempänä ihmistä. Johansin kissat Hanna ja Murre ovat kuvien perusteella olleet kesyjä tupakissoja, joiden nimetkin oli tallennettu kuvien yhteyteen.
Maatiloilla kissan ja talon emännän tai muun naisväen suhde oli usein läheinen, sillä he liikkuivat samalla reviirillä talon ja navetan vaiheilla. Tämä näkyy myös Johansin tilan valokuvissa.
Yhdessäkin kuvassa Hanna-kissa on päässyt luhtiaitan portailla istuvan tilan emännän Mathilda Candolinin syliin. Hameen laskokset ovat olleet kissalle hyvä paikka makoilla.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin.