Yllättävän vähäinenkin muutos elintavoissa voi pienentää riskiä suomalaisia riivaaviin kansantauteihin kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin, selvisi tuoreesta suomalaistutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvisi nimittäin, että riskiä voi pienentää jo alle tunnin lyhemmällä istumisella ja kevyellä liikuskelulla.
– On rohkaiseva ajatus, että jo vähentämällä istumista ja lisäämällä kevyttäkin liikuskelua voi olla mahdollista saavuttaa terveyshyötyjä, koska se voi olla monelle helpompi lähtötavoite kuin varsinaisen liikuntaharjoittelun lisääminen, sanoo tiedotteessa tohtorikoulutettava Taru Garthwaite Turun yliopistosta.
Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin interventiotutkimuksessa koeryhmä onnistui vähentämään istumista keskimäärin 50 minuutilla päivässä lisäämällä pääasiassa kevyttä ja reipasta liikuntaa.
Kolmen kuukauden aikana tutkijat havaitsivat koeryhmää suosivia muutoksia verensokerin säätelyyn, insuliiniherkkyyteen ja maksan terveyteen liittyvissä terveysmuuttujissa.
Istumisen korvaamisesta kevyellä liikuskelulla hyötyvät tutkijoiden mukaan todennäköisesti eniten ne, joilla liikkumissuositukset eivät täyty.
Pelkkä istumisen vähentäminen ei luultavasti kuitenkaan riitä yksinään kokonaan ehkäisemään sairauksien puhkeamista, jos henkilöllä on monia diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.
– Istumisen vähentäminen saattaa siinäkin tapauksessa kuitenkin auttaa hidastamaan sairauksien kehittymistä, mutta suurempia hyötyjä on toki saavutettavissa lisäämällä liikunnan määrää tai intensiteettiä istumisen vähentämisen lisäksi, Garthwaite kertoo tiedotteessa.
Tutkimuksen kohteena olivat vähän liikkuvat työikäiset aikuiset, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.
Tutkijat vertasivat kahta ryhmää: koeryhmän tarkoituksena oli vähentää istumista tunnilla päivässä lisäämällä seisomista ja kevyttä liikuskelua, verrokkiryhmän jatkaessa normaalia, paljon istumista sisältävää elämäntapaansa.
– Tutkimusasetelmasta tekee erityisen se, että molempien ryhmien istumista ja liikkumista mitattiin liikemittareilla koko tutkimusjakson ajan, kun aiemmissa tutkimuksissa liikkumista on mitattu vain muutaman päivän ajan tutkimusjakson alussa ja lopussa. Näin saadaan luotettavampaa tietoa todellisista käyttäytymisen muutoksista pidemmällä ajanjaksolla, kertoo Taru Garthwaite.
Tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisimpiä pitkäaikaissairauksia maailmanlaajuisesti. Sairastumisriskiä lisää erityisesti vähäisestä liikunnasta ja epäterveellisestä ruokavaliosta aiheutuva ylipaino ja siihen usein kytkeytyvät aineenvaihdunnan häiriöt.
Säännöllinen liikunta tunnetusti auttaa painonhallinnassa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Suurella osalla aikuisista jää kuitenkin saavuttamatta suositusten mukainen 2,5 tuntia reipasta liikuntaa viikoittain, ja valtaosa päivästä kuluu tyypillisesti istuen.
Tutkimus on julkaistu Journal of Science and Medicine in Sport -lehdessä.