Likaiselta näyttävää vaahtoa on usein muun muassa Tikkurilankosken alajuoksulla.
Keravanjoen rannalla kävelevä saattaa surkutella luontokohteen saastumista. Joessa on siellä täällä maallikon silmään maisemaan kuulumattomalta näyttävää ruskeaa vaahtoa.
Luonnonystävä voi kuitenkin huokaista helpotuksesta.
– Keravanjoen vaahtoaminen on luonnollinen ilmiö. Vaahto on vaaratonta, Vantaan kaupungin ympäristötarkastaja Päivi Jäntti-Hasa toteaa.
Ulkoilijoiden arviot vaahdon alkuperästä vaihtelevat.
– Sama toistuu vuosittain. En nyt lähde sanomaan, mistä vaahto on peräisin, huikkaa rantaraittia nopeasti etenevä, Elmoksi esittäytyvä mies.
Salla Suomelalla on Elmon tavoin kiire. Lapsi tahtoo pois leikkipuistosta sorsia katsomaan.
– Olen lukenut vaahtoilmiöstä jossain. Oliko se jokin humukseen liittyvä juttu vai onko vaahdossa jotain pesuaineita? Joki näyttää aika likaiselta muutenkin.
Ritva Tuppurainen ja Juuso Varpenius nauttivat aurinkoisesta päivästä Tikkurilankosken alajuoksulle rakennetulla tasanteella. Vaahtokysymykseen pariskunnalla on vastaus valmiina tai oikeastaan vastakysymys.
– Miksi Rein vaahtoaa? hymyilee Varpenius ja kertoo, että heidän kesämökkinsä on puhtaan joen rannalla Mäntsälässä. Myös siellä näkyy vaahtoa, joten kyse ei voi olla saasteesta.
– Jospa vaahto johtuu biokäymisestä, joki puhdistaa itse itseään, Tuppurainen pohtii.
Jokivesien vaahtoamista aiheuttavat Jäntti-Hasan mukaan tulva-aikojen suuret vesimäärät, kova virrannopeus ja veden kuohuminen koskissa.
– Vesimäärien lisääntyminen tulvien yhteydessä nostaa virrannopeuksia ja pyörteisyyttä, vesi vatkaantuu ja siihen sekoittuu ilmaa muodostaen vaahtoa. Mitä korkeampi ja kivisempi koski ja voimakkaampi virtaus, sitä enemmän vaahtoa syntyy.
Vaahto kertyy suvantoihin ja muihin vastaaviin paikkoihin, joihin vesi jää pyörimään. Yksi sellainen on Tikkurilankosken alajuoksu. Vaahtopilviä näkyy usein muun muassa Heurekan ja Veininmyllyn kohdalla.
Vaahtoamiseen liittyy myös vesien korkea humuspitoisuus, kuten Suomela arveli.