Suomen Olutseuran vantaalainen puheenjohtaja Juha Sinisalo, 49, suunnittelee panimo-baaria – "Vantaa olisi hyvä vaihtoehto sijaintipaikaksi"

Juha Sinisalon mielestä Vantaa on olutharrastajan näkökulmasta potentiaalinen kaupunki, mutta laadukkaita olutravintoloita on liian vähän.

Suomen Olutseuran puheenjohtaja Juha Sinisalo, 49, maistaa itselleen vierasta brittipanimon bitteriä Maltaisessa Metsossa Tikkurilan Dixissä.

– Olen uuden testaaja luonteeltani, vantaalainen Sinisalo sanoo.

Englantilainen bitter miellyttää, mutta esimerkiksi saksalaiset pilsnerit ovat enemmän hänen makuunsa.

Toimitus tapaa kotimaisen olutkulttuurin puolestapuhujan päivää ennen kuin hän lentää Berliiniin opiskelemaan panimomestariksi.

– Olen sairaan innoissani, mies myhäilee.

Alkuvuonna alkaneet teoriaopinnot hän on suorittanut etänä, ja nyt heinäkuun loppuun asti on käytännön opiskelua.

– Suomessa ei voi opiskella panimomestarin tutkintoa. Olen ainut suomalainen Berliinin koulussa.

Suomessa on Sinisalon mukaan noin 50 panimomestaria, mutta moni on eläköitymässä, joten tarvetta on uusille tekijöille.

Kun koulutus on käyty, Sinisalo aikoo ottaa opit käyttöön.

– Suunnitelmissa on oman panimon perustaminen. Vantaa olisi hyvä vaihtoehto sijaintipaikaksi, hän kertoo.

Sinisalo haluaa perustaa tuotanto- ja koulutuspanimon, jonka yhteydessä toimii sen oluiden maistelijoille suunnattu pieni baari. Sinisalo työskentelisi päätoimisena panimomestarina ja palkkaisi alaisia.

– Voisin pyörittää panimo-baaria niin kauan kuin jaksan kannella mallassäkkejä, hän naurahtaa.

Kyllä me vantaalaisetkin osaamme olutta juoda.

Vantaalla toimivat tällä hetkellä Suomenlinnan panimon tuotantotilat, Flying Dutchman -kiertolaispanimo ja K-Citymarket Tammiston Rosendahl-panimo, mutta kaupungista puuttuu panimo-baari-kokonaisuus.

– Espoossa on ihan hulluna tällaisia panimoita. Kyllä me vantaalaisetkin osaamme olutta juoda, Sinisalo vakuuttaa.

Hän ei vielä tiedä tulevan panimo-baarinsa osoitetta mutta tarkoitus on, että se tulee hyvien kulkuyhteyksien ja asutuksen äärelle.

– Ei se voi missään pellonkulmalla toimia.

Sinisalo sanoo valmistelleensa suunnitelmaansa jo vuosia. Korona on hidastanut sitä, mutta ensi vuosi voisi olla sopiva ajankohta panimoyrityksen perustamiselle.

– Käytännössä se menee ensi vuoteen, sillä panimon lupaprosessi vie neljä kuukautta.

Samalla hän kuoppaisi nykyisen firmansa, jonka turvin hän työskentelee olutkouluttajana.

Puhutaanpa siitä, millaista on olla olutharrastaja Vantaalla. Panimo-baari puuttuu, entä olutravintolat muuten?

– Valitettavasti hyviä olutravintoloita on Vantaalla vain harvakseltaan, Sinisalo harmittelee.

Tällaisina hän pitää Maltaista Metsoa, Old Storya, Solmua ja Vaappuvaa Ankkaa.

– Jos Vantaa sijaitsisi muualla Suomessa, irrallaan pääkaupunkiseudusta, täällä olisi paljon nykyistä laajempi ravintolatarjonta, Sinisalo uskoo.

Rajakylässä asuva Sinisalo käy itse useimmiten Helsingissä oluella, koska siellä tarjonta on aivan omalla tasollaan. Siellä myös Olutseuran tapahtumat yleensä järjestetään.

– Helsinki on Vantaalle sekä siunaus että kirous: Vantaalta on hyvät kulkuyhteydet Helsingin olutpaikkoihin, mutta samalla on ikävää, että yrittäjät perustavat alan baareja mieluummin Helsinkiin kuin tänne.

Oluttapahtumiakin voisi olla nykyistä enemmän. Vantaalla pidetään kesällä Suuret Oluet – Pienet Panimot -festivaali, mutta muuten kaupungissa ei juuri ole alan merkittäviä tapahtumia.

– Vantaalla voitaisiin järjestää kesän aikana Olutseuran toteuttamia olutkierroksia eri ravintoloissa, Sinisalo suunnittelee.

Vantaalla on Sinisalon mielestä kuitenkin potentiaalia. Hänestä ruokakauppojen olutvalikoimat ovat jo "aika hyvin kuosissa". Pienessäkin myymälässä saattaa olla "huikea valikoima". Hänestä ruokakauppojen tarjontaa voisi entisestään laajentaa vapauttamalla niiden alkoholimyyntiä.

– 5,5 prosentin raja on teennäinen, hän moittii.

Sinisalo myös huomauttaa, että Alko ei ole onnistunut kehittämään oluttarjontaansa yhtä hyvin kuin ruokakaupat.

– Alkon valikoimat tuntuvat aika pieniltä.

Sinisalo on huomannut, että Vantaalta löytyy kyllä paljon kiinnostusta erikoisoluita kohtaan. Hän arvioi, että olutharrastukseen vihkiytyneitä vantaalaisia on satoja, ellei tuhansia.

– Pidin Rajakylässä pihajuhlat, joihin kutsuin paikallisia maistelemaan tekemiäni oluita. Paikalle tuli 50 henkeä. Kävi ilmi, että yllättävän moni naapuri harrastelee tai valmistaa itse oluita kotonaan.

Moni tuntuu harrastavan huurteisia ilman, että olisi mukana alan yhdistyksissä. Suomen Olutseurassa on nyt 700 jäsentä, joista 49 on vantaalaisia.

– Koronavuonna 2021 jäsenmäärämme jopa kasvoi muutamalla kymmenellä, Sinisalo iloitsee.

Kuka?

Juha Sinisalo

Syntynyt Helsingissä. Asunut Vantaan Rajakylässä vuodesta 1997.

Koulutukseltaan BBA eli Bachelor in Business Administration ja kauppatieteiden ylioppilas. Suorittaa panimomestarin tutkintoa.

Työskentelee olutkouluttajana yrityksessään ja Perho Liiketalousopistossa. Aiemmin toiminut mm. eri yhtiöissä henkilöstöhallinnon ja myynnin tehtävissä.

Suomen Olutseuran puheenjohtaja vuodesta 2020. Liittyi seuran jäseneksi kymmenisen vuotta sitten tukeakseen olutkulttuuria.

Tekee olutta itse ja maistelee kernaasti muiden tuotoksia. "Tasapainoa herkuttelulle" tuo lenkkeily maastossa.

Perheeseen kuuluvat vaimo ja kuusi lasta, joista kolme jo aikuisikäisiä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut