Arviot liikennemääristä ovat huterat. Baanan kustannuksista ei vielä ole tietoa.
Käpylän suunnasta Tikkurilaan pyöräilevä Saara Helamo tarkistaa reittiä Savelan kohdalla, jossa pyörätie päättyy bussipysäkille Kehä I:n varteen. On siirryttävä ajoväylän kautta Kehän ylittävälle sillalle. Sen jälkeen matka jatkuu radan suuntaisesti Malmikaaren pyörätietä kohti asiakastapaamista Tikkurilassa. Suoraa pyöräväylää Käpylästä Tikkurilaan ei ole – vielä.
Helamo kertoo vasta aloittaneensa pyöräilyn aktiivisemmin.
Yhdeksän kilometrin Pohjoisbaanaa suunnitellaan Käpylästä Vantaan rajalle. Baana yhdistäisi Käpylän, Oulunkylän, Koillis-Helsingin ja Tikkurilan juna-asemat. Päätöstä rakentamisesta ei ole vielä tehty.
Luonnosvaiheessa olevasta yleissuunnitelmasta voi antaa palautetta Kerro kantasi -verkkopalvelussa 22. toukokuuta asti.
Suunniteltu reitti kulkisi junaradan varressa monin paikoin nykyistä pyörätietä pitkin. Uusia reittilinjauksia tulisi Taivaskalliossa, Pukinmäessä Kehä I:n kohdalla ja Tapanilassa.
Esimerkiksi Puistolan aseman kohdalla pyöräliikenne eroteltaisiin aseman alikulun liikenteestä erilleen omaan tasoonsa.
Savelassa ja Puistolassa baana kulkisi osin pyöräkatuna, jossa autot kulkevat samassa tilassa, mutta pyöräilijöillä on autoliikenteeseen nähden ensisijainen asema. Ajorata suunnitellaan kapeaksi, se päällystetään värillisellä asfaltilla ja siihen liittyvät suunnat asetetaan väistämisvelvollisiksi. Autoliikenteen nopeusrajoitus olisi enintään 30 km/h ja pysäköinti sallitaan vain pysäköintisyvennyksessä. Vastaava pyöräkatuosuus on jo Kulosaaren Puistotiellä.
Lisäksi linjaukselle on esitetty kolme uutta siltaa sekä nykyisten siltojen uusimista ja leventämistä baanaliikenteen tarpeisiin paremmin soveltuviksi. Uudet siltapaikat ovat Vantaanjoella, Kehä I:llä sekä Tapanilan asemalla.
Hankkeen kustannusarvion laatiminen on vielä kesken, kertoo Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Teppo Pasanen. Myös käyttäjämääristä on vain varovaisia ennusteita, jotka perustuvat jo rakennetun Käpylä–Pasila osuuden käyttäjämääriin ja liikennemalliin.
Mikäli yleissuunnitelma hyväksytään ja baana päätetään rakentaa, ensimmäisiä osuuksia päästäisiin rakentamaan aikaisintaan 2023 alkaen. Koko osuuden rakentamisessa menisi varmasti useita vuosia.
Kerro kantasi -palveluun lähetetyissä kommenteissa kiitosta saa muun muassa pyörätien sijoittaminen Malmin kohdalla junaradan ja autotien väliin, jolloin reitistä tulee pyöräilijälle turvallisempi ja nopeampi kun risteävää liikennettä ei ole.
Kritiikkiä kommenteissa saa muun muassa suunnitellut pyöräkatuosuudet sekä kustannusarvion puuttuminen ”pyöräilijöiden moottoritien” suunnittelusta.
– Hanke on liian suurisuuntainen. Käytännössä nykyisille ja jopa tulevillekin pyöräilijöille riittää nykyisten reittien kunnostus, kommentoi eräs.