Keskiajalta peräisin oleva kestikievarilaitos varmisti kuninkaan palvelijoille ja aatelisille ruokaa, hevosia ja yösijan pitkillä matkoilla.
1350-luvun maalaki määräsi kestikievareita perustettavan kaikkiin kaupunkeihin ja yleisten teiden varsille. Vuonna 1649 annettu ensimmäinen kestikievarijärjestys tarkensi kievareiden välimatkaksi enintään kaksi peninkulmaa eli noin kaksikymmentä kilometriä.
Näin ollen myös Vantaalla oli useita kievareita muun muassa Hakkilassa, Tikkurilassa ja Vantaanlaaksossa. Kestikievarit sijaitsivat usein tavallisissa taloissa ja niitä ylläpitivät talonpojat.
Vantaan kaupunginmuseon kuvakokoelmissa on muutamia kuvia kestikievareista. Esimerkiksi yksi vähemmän tunnettu kievariksi aiottu rakennus sijaitsee Kivistössä. Kuvan talo on Robert Malmstenin 1870-luvulla rakennuttama Backas-Östergård.
Rakennuttajan tiedetään suunnitelleen paikasta kestikievaria, mutta tarkempia tietoja kievaritoiminnasta ei ole säilynyt. Tiedetään kuitenkin, että rakennus oli maatilaksi hyvin pitkä ja katon muoto mahdollisti tilavat huoneet myös yläkertaan. Puitteet majoitustoiminnalle olivat siis hyvät.
Uuden omistajan Viktor Sontagin aikana 1920-luvulla rakennusta lyhennettiin ja se sai tavanomaisemman harjakaton. Näin saatiin hirsiä uutta päärakennusta varten, joka rakentui läheiselle mäelle 1930-luvulla. Samaan aikaan kestikievarijärjestelmästä pikkuhiljaa luovuttiin.
Kuvan vanha päärakennus on yhä olemassa Keimolantien varressa. Tänä päivänä talon nimi on osuvasti Wanha kievari.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.