Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pankin "aarrekammiosta" paljastuu kultakauden taiteilijoiden kätkettyjä teoksia – Nordean vanha pankkitalo on avoinna yleisölle lauantaina

Haluatko istua Juho Kusti Paasikiven työtuolille? Miten Edelfelt maalasikaan? Se selviää pankkitalossa.

Nordean vanha pankkitalo avaa ovensa suurelle yleisölle taiteen, arkkitehtuurin ja pankkihistorian merkeissä. Aleksanterinkadulla sijaitsevassa pankkitalossa järjestetään avointen ovien päivät lauantaina 21. toukokuuta sekä heinäkuun alussa.

Esillä on 30 harvoin nähtyä teosta Nordean Taidesäätiön kokoelmista – nyt ihailtavaksi tuodaan muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Albert Edelfeltin, Antti Favénin, Pekka Halosen ja Tove Janssonin maineikkaimpia töitä.

Tapahtuma juhlistaa Nordean Taidesäätiön 20-vuotisjuhlaa.

– Nyt esillä on kokoelmamme Suomen kultakauden taiteilijoiden sekä modernin kokoelmaosan töitä. Taidesäätiön omassa kokoelmassa on runsaat tuhat taideteosta, joista noin viidennes on kultakauden teoksia, kertoo säätiön asiamies Anu Kehusmaa.

Taidesäätiön omistamista tauluista ja muista taideaarteista monet ovat peräisin 1800-luvulta.

– Pankin taidekokoelma alkoi karttua 1900-luvun alussa, sitä ennen konttori-interiöörit olivat itsessään koristeellisia, kuin taideteoksia. Pankki on myös ostanut arvotaidetta huutokaupoista, siten estettiin monen kansallisaarteen katoaminen ulkomaille, Kehusmaa kertoo.

Menneinä aikoina pankki sai taidetta haltuunsa joskus yllättävälläkin tavalla: tauluja luovutettiin pankille velkojen katteeksi. Enää vastaavanlainen menettely ei onnistuisi.

Nordean vanha pankkisali on jo itsessään varsinainen taideteos, sillä yli 120-vuotiaan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström. Rakennuksen holvissa sijaitseva interiööri puolestaan on Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen jugend-designia.

– Nordean edeltäjäpankit tukivat aikoinaan suomalaista kulttuuria muillakin tavoin kuin hankkimalla kokoelmiinsa kuvataidetta. Kansallis-Osake-Pankki osti muun muassa Jean Sibeliuksen yhden sävellyksen alkuperäisnuotit ja luovutti ne sitten Kansallisarkistoon, kertoo Nordean pankkimuseon johtaja Kukka-Maaria Nummi.

Nummi muistuttaa, että viime sotien jälkeen pankeilla oli taidehankinnoissaan myös vahva yhteiskunnallinen sanoma.

– Jälleenrakennuskaudella pankit loivat uskoa siihen, että suomalainen yhteiskunta selviytyy ja nousee kukoistukseensa. Taiteella oli tässä työssä tärkeä roolinsa, Nummi tähdentää.

Nyt nähtäväksi tuotujen teosten arvo on merkittävä, mutta taidesäätiö ei kuitenkaan kerro kokoelmansa rahallista arvoa.

– Teosten vakuutusarvo on vain yksi ja hyvin spekulatiivinen osa taiteen kokonaisarvoa, Kehusmaa muistuttaa.

Pankkimuseossa on esillä myös uudempaa esineistöä, esimerkiksi menneitten vuosikymmenten säästölippaita, pankkikortteja ja nostalgisia mainoksia. Kuinka moni muistaa, millaiselta näytti vaikkapa 1970-luvun pankkikirja?

Osa pankkimuseon esineistöstä on myös sellaisia joihin yleisökin voi koskea.

– Kävijät voivat istahtaa esimerkiksi Juho Kusti Paasikiven työtuolille, sillä Paasikivihän oli KOP:n pääjohtaja parisenkymmentä vuotta aina vuoteen 1934 asti, Nummi kertoo.

Suuri yleisö pääsi tutustumaan pankin taidekokoelmiin edellisen kerran nelisen vuotta sitten. Nyt esillä on uusi teoskokonaisuus.

Näyttely avoinna 21. toukokuuta sekä 1.–2. heinäkuuta klo 11–17, Aleksanterinkatu 36 B. Vapaa pääsy.