Vapaaehtoisavustaja Martin Glantz näki karmeat tuhot Ukrainassa – "Tuli ajatus, että tämä voisi olla Westend ja tuo Lauttasaaren silta"

– Sota tulee enemmän iholle, kun seisoo itse kadulla, jolla lähes jokainen talo on tuhoutunut kahden kilometrin matkalla, sanoo Martin Glantz.

Tuhon määrä on hirveätä, Martin Glantz, 62, toteaa kotonaan Helsingin Tapanilassa.

Hän on palannut kaksi päivää aiemmin toiselta avustusmatkaltaan Ukrainasta.

Tällä kertaa Glantz vieraili muun muassa järkyttävistä uutiskuvista tutuiksi tulleissa Butsassa ja Irpinissä.

– Sota tulee enemmän iholle, kun seisoo itse kadulla, jolla lähes jokainen talo on tuhoutunut kahden kilometrin matkalla.

– Kiovan lähiöissä tuli ajatus, että jos olisimme Helsingissä, tämä voisi olla Westend ja tuo tuhottu silta Lauttasaaren silta, Glantz kuvaa tuntojaan ja sitä, miten lähellä venäläiset olivat Ukrainan pääkaupunkia.

Osa rakennuksista saadaan korjattua, mutta moni pitää rakentaa kokonaan uudestaan.

– Korjaustarve on valtava.

Tuhon jälkiä siivotaan koko ajan. Glantz ajattelee sen olevan osa mentaliteettia, että tilanteelle ei anneta periksi.

Materiaalisen tuhon keskellä Glantzia kosketti eniten ihmisten kohtalo.

 – Siellä on ihmisiä, jotka eivät tiedä missä heidän sukulaisensa ovat.

Tapanilalainen Glantz lähti toimimaan aktiivisesti Ukrainan avustamiseksi noin viikko sodan alkamisen jälkeen. Aluksi hän toimi vapaaehtoisena Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n Suvilahteen perustamassa avustuskeskuksessa.

– Otimme vastaan, lajittelimme ja jaoimme tavaraa pakolaisille ja edelleen Ukrainaan lähteviin avustuskyyteihin.

Glantzin it-alalla oleva reserviläiskaveri Mikko Laine rakensi Autaukrainaa.fi -sivuston, jonka kautta lahjoituksia voi lähettää eri puolilta Suomea. Nykyisin tavaran vastaanottokeskus toimii toisaalla.

Glantzin ja Laineen yhdessä tekemien avustusmatkojen tarkoitus on paitsi viedä tarvikkeita kuten suojavarusteita, lääkkeitä ja ruokatarvikkeita maahan niin löytää myös paikallisia yhteistyökumppaneita, vastaanottamaan avustuksia. Myöhemmin alustalle on tarkoitus saada avustajia myös muista Euroopan maista.

Glantz näkee, että pienet ruohonjuuritason toimijat pystyvät toimimaan ketterämmin ja viemään apua paikkoihin, joita isojen järjestöjen toiminta ei tavoita.

– Voimme myös pyytää apua röyhkeämmin, kuin isot järjestöt, Glantz sanoo.

Alusta on rakennettu vapaaehtoistyönä, eikä sillä ole tarkoitus tehdä liiketoimintaa.

Yllättävää avustusmatkoilla on ollut se, että monessa paikassa läntisessä Ukrainassa eletään hyvin tavanomaista arkea ilman sodanuhkaa.

– Rajalla oli trailereiden päällä aika hienoja mersuja menossa sotatilassa olevaan maahan, Glantz naurahtaa.

Autovirta johtuu siitä, että Ukraina poisti maahantuontimaksut käytetyiltä autoilta sotatilan ajaksi.

Avuntuojista pidetään myös hämmentävän hyvää huolta. Auttajat ovat majoittuneet pääasiassa hotellissa.

– On absurdia, että miellä on autossa hernekeittoa ukrainalaisille ja isäntämme ja emäntämme vievät meidät hyviin ravintoloihin syömään.

Normaalilta näyttävän arjen keskellä tilanne on kaikkea muuta kuin normaali.

Esimerkiksi 700 000 asukkaan Lvivissä elää nyt noin 400 000 rekisteröitynyttä pakolaista. Koko maassa on arvioitu olevan noin 9 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat tilapäisesti jossain muualla kuin omassa kodissaan.

Kuka?

Martin Glantz, 62

Työskentelee työnjohtajana rakennusalalla.

Asuu Tapanilassa.

Aktiivinen reserviläinen.

Auttaa ukrainalaisia, koska haluaa kantaa kortensa kekoon: ”Toivon, että myös meitä autettaisiin, jos olisimme vastaavassa tilanteessa”.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: HotLips

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut