Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina valtuustossa omaa toimintaansa ohjaavat eettiset periaatteet.
Osa valtuutetuista oli kuitenkin sitä mieltä, että luottamushenkilöitä ryhdytään ohjeiden varjolla paimentamaan kuin alakoululaisia tai päiväkotilapsia.
Eettisillä periaatteilla halutaan muun muassa varmistaa, että luottamushenkilöt käyttäytyvät arvokkaasti ja muita kunnioittaen myös sosiaalisessa mediassa. Kiellettyä on muun muassa loukkaavien kommenttien esittäminen, perättömien syytösten ja juorujen levittäminen sekä vähättely ja nimittely.
Asiakirja koskee niin valtuustossa kuin lautakunnissa ja jaostoissa vaikuttavia kuntapäättäjiä.
Perussuomalaisten valtuutettu Tanja Aidanjuuri kutsui periaatteita ”yhteistyökohtaiseksi käytösohjeistukseksi”. Aidanjuuri kummasteli, keiden aloitteesta lista on laadittu. Hänen mielestään hyvien tapojen ja Suomen lakien noudattaminen riittäisi jatkossakin.
Anssi Aura (kok.) puolestaan ihmetteli, miksei jokainen luottamushenkilö voisi sitoutua eettisiin periaatteisiin. Kyse kun on lähinnä siitä, ettei esitetä valheellisia ja perättömiä väittämiä vaikkapa sosiaalisessa mediassa.
Naima el Issaoui (sd.) toivotti eettiset periaatteet tervetulleiksi ja pohti niiden merkitystä yksittäisen kuntapäättäjän työhön.
– Ne luovat turvaa.
Kaupunginvaltuustossa käydyssä keskustelussa viitattiin useampaan kertaan sosiaalisen median synnyttämään keskustelukulttuurin muutokseen.
Vuosikymmeniä valtuustossa vaikuttanut Kimmo Kiljunen (sd.) puhui politiikassa käytetyissä sanoissa tapahtuneessa muutoksessa.
– Sanat ovat politiikassa usein tekoja, Kiljunen muistutti.
Hän kuitenkin lisäsi, että värikästä puhetta tulee sallia, eivätkä eettiset periaatteet sitä estä.
Aidanjuuri totesi värikkään ja haastavan kirjoittelun kuuluvan sosiaaliseen mediaan. Suoraa puhetta ei tule pelätä, eikä demokratiaa lisätä keskustelua vaientamalla, Aidanjuuri totesi.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok.) muistutti, että lista laadittiin valtuustovaliokunnassa eri ryhmien toiveesta. Kaikki periaatteet tulevat hänen mukaansa laista.
– Tarkoituksena ei ole suitsia sitä suoraa puhetta, mitä Vantaalla on aina harrastettu sosiaalisessa mediassa ja valtuuston kokouksissa, Multala totesi.
Hän uskoi pelisääntöjen antavan jaostojen, lautakuntien ja valtuuston puheenjohtajille ”selkänojaa”. Lista tekee selväksi, millaiseen käyttäytymiseen on puututtava.
Multala viittasi viime valtuustokauteen.
– Jotkut keskustelut olivat sellaisia, että niissä virkamiehiä kohdeltiin täysin epäreilusti, ja tällä voidaan puuttua myös siihen.
Eettiset periaatteiden pitävät Multalan mukaan huolta siitä, että myös virkamiehiä kohdellaan asiallisesti.
Aidanjuuren lisäksi muut perussuomalaiset kyseenalaistivat periaatelistan tarpeellisuutta.
– Johan äänestäjät miettivät, että mikä pelle se Lundell on, kun sitä pitää ohjeistaa ranskalaisin viivoin, Kai-Ari Lundell (ps.) jyrähti.
Perussuomalainen valtuutettu Janne Hartikainen totesi värikkään keskustelun lisäävän kiinnostusta politiikkaan ja siten osaltaan edistävän demokratian toteutumista.
Valtuutetut olivat eri mieltä siitä kuuluuko ”pieni piikittely” politiikkaan.
– Kärkäs sanailu ja pieni piikittely ovat minun mielestäni ok, jos ne eivät loukkaa toista, Aura kommentoi.
Useat perussuomalaiset valtuutetut arvelivat, että tarkoituksena on paimentaa luottamushenkilöitä kuin pikkulapsia. Markku Weckman (ps.) kysyi, millainen rangaistus eettisiä periaatteita rikkovaa odottaa.
– Laitetaanko ohjeita rikkonut nurkkaan, kuten koulussa tehtiin? Weckman kysyi.
Valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) vastasi, että yhdessä eettisten periaatteiden kanssa hyväksytään myös asiakirjan lopussa oleva sanktiot. Häiritsevästi käyttäytyvä toimielimen jäsen voidaan muun muassa poistaa kokouksesta. Järein keino eli tutkintapyynnön tekeminen poliisille voi tulla kyseeseen silloin, jos epäillään rikosta.
Keskustelun päätteeksi periaatteet hyväksyttiin. Hyväksymistä vastaan äänestivät koko perussuomalaisten ryhmä ja Milad Dehghan (vkk.).