Ukrainalaiset lapset ovat tutustuneet lähiympäristöön ja liikennesääntöihin, jotta kesäloma sujuisi hyvin.
Ukrainalainen Mihailo Kovbasiuk, 9, istuu omassa pulpetissaan Kytöpuiston koulussa. Kovbasiuk aloitti koulutyön Koivukylässä huhtikuun alussa useiden muiden sotaa paenneiden lasten kanssa. Hän muistelee ensimmäisten koulupäivien Vantaalla olleen pelottavia.
– Tuntui oudolta ja epätavalliselta, Kovbasiuk kertoo.
Kuudesluokkalainen Sofiia Polovka, 12, tuntee samoin.
– Koulun aloitus tuntui pelottavalta ja oudolta. Moni asia oli erilaista kuin omassa koulussa Ukrainassa, Polovka sanoo.
Vantaan kouluihin on kevään aikana saapunut noin 120 ukrainalaista lasta. Lapset ja nuoret opiskelevat valmistavilla luokilla, joita on noin 20 koulussa.
– Aakkosia, numeroita, eläimiä ja hedelmiä olen oppinut suomen kielellä, Polovka kertoo hymyillen.
Valmistavassa opetuksessa opiskellaan pääasiassa suomen kieltä. Kovbasiuk kertoo oppineensa tervehdyksiä. Pojalle ihmetystä ovat tuoneet tablettien ja tietokoneiden käyttö.
– Ukrainassa meillä oli kaksi tietokoneluokkaa. Täällä voimme käyttää tietokoneita eri luokissa, hän sanoo.
Välituntikäytäntö on kummastuttanut molempia koululaisia.
– Ukrainassa meillä oli lyhyt välitunti jokaisen oppiaineen jälkeen ja silloin sai olla sisällä. Täällä on pidempi välitunti ja on mentävä ulos, Polovka kertoo.
Kytöpuiston koulun valmistan luokan opettaja Maria Nikkari kertoo koulutyön alkaneen hyvin. Nikkari puhuu suomen lisäksi venäjää, jolla hänen mukaansa on pärjätty.
Lapset täytyy pitää kriisin ulkopuolella.
– Lapsilla on selkeä ymmärrys, mitä koulunkäynti tarkoittaa. Heillä on hyvät työskentelytaidot, Nikkari sanoo.
Suomi 2. kielenä opettaja Eeva Ruuska on työskennellyt ryhmässä kevään ajan. Ruuska puhuu lapsille vain suomea.
– Lapsilla on kova halu tulla ymmärretyiksi. Lapset ovat oppineet nopeasti ja jollain ihmeellisellä tavalla ymmärrämme toisiamme, Ruuska sanoo.
Vantaan perusopetuksen aluepäällikkö ja valmistavasta opetuksesta vastaava Niina Korko kertoo ukrainalaisia ala- ja yläkoululaisia olevan suunnilleen saman verran. Esiopetuksessa on noin 20 ukrainalaista lasta.
Korkon mukaan myös muissa Vantaan kouluissa ukrainalaisten lasten ja nuorten koulutyö on alkanut hyvin.
– Ukrainasta saapuvilla perheillä on koulunkäyntitaustaa. He tietävät mitä koulunkäynti tarkoittaa, joka on helpottanut aloitusta. Valmistavaan opetukseen tulee myös oppilaita, joilla ei koulunkäynnin taustaa ja lähtötilanne on silloin aivan erilainen, Korko kertoo.
Vaikka valmistavilla luokilla on oma opetussuunnitelma, kevään tärkein tavoite on ollut turvallisuuden luominen ja koulun arkeen tutustuminen. Kaupunki saa valmistavaan opetukseen lisärahoitusta valtiolta.
– Lapset täytyy pitää kriisin ulkopuolella ja muistaa, että sotatilanne ei ole koulun sisällä oleva tila. Lapsia tuetaan parhaiten ottamalla heidät osaksi koulun arkea, pelejä ja leikkejä. Nyt on panostettu siihen, miten lasten hyvää oloa voi vahvistaa, Korko sanoo.
Nikkari kertoo, että koulupäivän aikana lapset silloin tällöin juttelevat sodasta. Ensimmäisten viikkojen aikana itku saattoi tulla kesken koulupäivän.
– Itse ne ota koskaan sotaa esille, mutta olen turvallinen aikuinen, kun tukea tarvitaan, Nikkari sanoo.
– Lapsilla onneksi on taito olla läsnä hetkessä ja täällä koulussa saa olla turvassa, Ruuska jatkaa.
Korkon mukaan osa oppilaista tekee etäopetuksessa ukrainalaisia opintoja.
– Osa ukrainalaisista opettajista pystyy tarjoamaan etänä opetusta. Erityisesti päättövaiheessa oleville nuorille tämä on tärkeää ja pyrimme tukemaan etäopetusta kaikin keinoin, Korko sanoo.
Korkon mukaan tilanne on nyt erilainen kuin aiemmin Suomeen pakoon tulleiden kohdalla.
– Kukaan ei tiedä kauanko ihmiset ovat täällä, kuinka moni palaa kotimaahan ja milloin. Yhteys omiin kouluihin on tästäkin syystä tärkeää säilyttää, jos se vain on mahdollista.
Ukrainalaislasten tueksi on palkattu opiskeluhuoltoon lisäresurssina yksi kuraattori. Kriisitukea sekä muita sosiaali- ja terveyspalveluja perheet saavat vastaanottokeskuksen kautta. Kesän ajaksi lapsille tarjotaan mahdollisuutta osallistua leireille ja urheiluseurojen toimintaan. Kesällä myös opiskeluhuollon henkilöstöä on töissä.
– Auttavia aikuisia on saatavilla, jos on tarvetta. Parhaamme mukaan jaamme tietoa perheille kesän toiminnasta, jotta kukaan ei jäisi tyhjän päälle.
Korkon mukaan leiritoiminta suunnitellaan siten, että kaikki mahtuvat leireille.
Myös opettajat ovat jo kevään aikana ajatelleet lasten kesälomaa.
– Olemme tutustuneet lähiympäristöön ja paikkoihin, joissa voi viettää aikaa. Olemme myös opetelleet liikennesääntöjä, Nikkari sanoo.
Polovka kertoo jo saaneensa kavereita Suomessa olon aikana. Kovbasiuk sanoo, ettei vielä ole löytänyt ystäviä. Molemmilla on haaveita kesälle. Kovbasiuk toivoo pääsevänsä vesipuistoon ja kalastamaan.
– Toivon, että saan viettää aikaa kavereiden kanssa ja pääsisin käymään Ukrainassa, Polovka kertoo.