HSY on velkaantunut pahasti. Myös korkeana laukkaavalla inflaatiolla on vaikutuksensa.
Pääkaupunkiseudun veden käyttö- ja perushintoihin on suunnitteilla tuntuvia korotuksia.
Näin kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
Syynä on HSY:n jatkuvasti kasvaneiden investointipaineiden tuoma velkaantuminen, sillä HSY:n budjeteissa velkaa on alati otettu noin sata miljoonaa euroa vuodessa. Velka on melkoinen konsernille, jonka vuotuinen liikevaihto on vain noin 400 miljoonaa euroa.
– Korotuspaineita on, sitä ei käy kiistäminen. Maksujen hinnat päättää viime kädessä tietenkin HSY:n hallitus, mutta investointeja on pakko kustantaa jollain tavoin, myöntää HSY:n toimitusjohtajana viime lokakuussa aloittanut Tommi Fred, 53.
Fred sanoo, että kynnys hinnankorotuksiin on ollut HSY:ssä suuri. Hänen mukaansa HSY:n hallitukselle on esitetty lähivuosille vesimaksuihin vuosittainen 5–6 prosentin korotustarve. Varsinaiset päätökset maksuista tehdään kuitenkin aina vuosittain.
– Meidän on otettava huomioon myös kovana laukkaava inflaatio. Ilman sitä vesimaksujen korotukset jäisivät noin kolmeen prosenttiin, Fred laskee.
Käyttö- ja perusmaksujen korotukset näkyvät jo tänä vuonna.
Meidän on otettava huomioon myös kovana laukkaava inflaatio.
Kun esimerkiksi kolmihenkinen, 150-neliöisessä omakotitalossa asuva perhe maksoi vielä viime vuonna vedestään noin 732 euroa, sama maksu on HSY:n kaavailujen mukaan olisi 2025 jo noin 882 euroa.
Neljässä vuodessa vesi kallistuisi siis omakotitaloperheelle noin 150 euroa. Hinnat on laskettu 180 kuution vuosikulutuksen mukaan.
Kerrostaloissa vedenkulutus henkeä kohden on hieman reippaampaa. Esimerkiksi 2 500-neliöisessä kerrostalossa kulutus on noin 5 000 kuutiota vuodessa. Jos talossa asuu 75 henkeä, silloin vuosikulutus maksaa ensi vuonna 270 euroa asukasta kohti.
Näissä HSY:n käyttämissä esimerkeissä omakoti- ja kerrostalojen kulutusarvot perustuvat Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukujärjestelmän kyselyyn.
HSY:n tämänhetkisistä investoinneista suurin on Blominmäen jätevedenpuhdistamo Espoossa. Noin 488 miljoonan euron puhdistamo aloittaa toimintansa ensi syksynä, ja sen läpi kulkevat 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta ja Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Länsi-Vantaalta.
Viikinmäen puhdistamo säilyy jatkossakin kapasiteetiltaan yhä Suomen suurimpana jätevedenpuhdistamona.
Investointikohteita HSY:llä riittää. Lähivuosina eniten euroja kuluu Helsingin vanhan, jo olemassaolevan vesi- ja viemäriverkoston uusimiseen sekä uusien kaupunginosien putkistojen rakentamiseen.
Helsingissä esimerkiksi Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos Kuninkaantammessa on suurimman saneerauksen kohteena vuoteen 2025 saakka – ja sen jälkeen investoinnit ovat mittavimpia Vanhankaupungin laitoksen kohdalla.
Pelkästään vuonna 2025 laitoksia korjataan yhteensä 15,3 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2030 saakka rahaa kuluu vedenpuhdistuslaitosten peruskorjauksiin lähes 86 miljoonaa euroa.
Samalla on tarkoitus nostaa Pitkäkosken puhdistuskapasiteettia 9 000 kuutiometrin päivätasolle.
Koko vedenjakeluverkoston kunnostukseen kuluu koko 2020-luvun ajan joka vuosi vähintään 50 miljoonaa euroa, tämä menoerä on vuoteen 2030 saakka noin 509 miljoonaa euroa.
Jätevesipuhdistamojen uudisinvestointeja on vuoteen 2030 saakka ulottuvalla ohjelmakaudella noin 122 miljoonaa euroa.
Viikinmäen osalta suurimmat rakennustyöt kestävät vuodesta 2026 vuoteen 2029 saakka.
Haja-asutusalueen vesihuoltokohteet ovat Helsingissä vähäiset, sillä ainut sellainen sijaitsee Kallahden Leppäniementiellä. Espoossa ja Vantaalla taajamien ulkopuolisia kohteita on useampia.