Matkailusuunnittelija listaa, mikä matkailijaa kiinnostaa Vantaalla.
Matkailusuunnittelija Mari Virtanen toteaa olevansa Vantaan kaupungin tuottoisin työntekijä. Kyse on kesäisestä huulenheitosta, mutta lausahdus ei ole tuulesta temmattu. Virtanen on Vantaan kaupungin matkailun edistämistiimin ainoa työntekijä, ja matkailu tuo Vantaalle vuosittain noin 2,4 miljardia euroa.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että Helsingin kaupungilla matkailun edistämisen parissa työskentelee yli 20 hengen tiimi. Espoon kaupungilla vastaavaa työtä tekee viisi henkilöä, samoin Porvoossa ja pikkuruisessa kaupungissa Lohjallakin matkailua edistää kolme kaupungin työntekijää.
Onneksi Virtanen ei vastuutaan hätkähdä. Hän on samaan aikaan sekä realisti että innoissaan Vantaan matkailun kehittämisestä.
– Vaikka ammun omaan nilkkaani, niin totean, ettei matkailun edistäminen ole kaupungin ydinhommaa.
Kaupungin ydinhommaa on kuntalaisten palvelujen turvaaminen. Virtanen kuitenkin muistuttaa, että kuntalaisten veroeurojen lisäksi kaupungilla on varmasti käyttöä myös muista lähteistä kerätyille tuloille.
Vantaalla ei ole Eiffel-tornia, mutta täällä on monta pullonpalautusautomaattia.
Virtanen pohtii hetken, miten kuvata matkailijoiden kiinnostuksen kohteita. Sitten hän keksii.
– Vantaalla ei ole Eiffel-tornia, eikä Vapaudenpatsasta, mutta täällä on monta pullonpalautusautomaattia ja hanoista tulee juomakelpoista vettä.
Totta. Rahaa tyhjistä pulloista tarjoavassa koneessa riittää hämmästeltävää, ja hanasta tuleva juomaa maistellaan kuin vuosikertaviiniä.
Taisimme jälleen eksyä huumorisektorille, sillä pelkästään pullomasiinan ja hanaveden varassa ei Vantaallakaan sentään olla. Ikimuistoisia kokemuksia syntyy vaikkapa hotellin viereisessä metsikössä Aviapoliksessa mustikoita poimiessa. Elämys on sekin, kun huomaa vilkkaan Tikkurilan rautatieaseman kupeessa kalastajia joenrannassa.
Pienten iloisten yllätysten lisäksi ei pidä unohtaa Kuusijärveä ja koko Sipoonkorven kansallispuistoa, llmailumuseota, Flamingoa, Ombraa, Heurekaa. Sitten ovat vielä vanhat lähiöt, muraalit, Artsi, Viilatehdas. Listasta puuttuu monia kohteita ja ne helmet, joita kokemaan vantaalaiset itse veisivät kotimaisen tai ulkomaisen matkailijan. Sellainen voi olla vaikkapa kotitalon viereinen lähimetsä, kirkko, kirjasto tai ravintola.
Jos Virtanen saisi rahapotin laitettavaksi yhteen vantaalaiskohteeseen, hän laittaisi sen Helsingin pitäjän kirkonkylään. Alueella on hänen mukaansa iso potentiaali. Kirkonkylästä voisi muodostua Fiskarsin tyylinen alue ravintoloineen ja käsityöläisten työtiloineen.
Muumien marssia Backakseen Virtanen odottaa. Hän on huvittunut Muumi-puiston ympärillä käydystä keskustelusta. Puiston uskotaan houkuttelevan ennen kaikkea aasialaisia turisteja, mutta samaan aikaan ollaan huolissaan parkkipaikoista.
– Koska olet viimeksi nähnyt autoilevan aasialaisen turistin? Jos satut sellaisen näkemään, niin ota ihmeessä valokuva. Hänellä täytyy olla japanilaisittain harvinainen kansainvälinen ajokortti, Virtanen kannustaa.
Pelätyn aasialaisten autoilijoiden suman lisäksi Virtanen kummastelee maakuntien lentokenttien suosiota. Virallisista tiedoista poiketen maakuntien kentiltä näyttää lähtevän päivittäin hurja määrä lentoja.
– Taloustutkimuksen kunnat ja kaupungit matkailukohteina -tutkimuksessa kysyttiin suomalaisilta, kuinka moni on matkaillut Vantaalla viimeisen 12 kuukauden aikana. Heitä oli kyselyyn vastanneista viisi prosenttia. Lentomatkalla heistä oli sen sijaan heistä oli ollut yli 70 prosenttia. Pientä tunnettavuusongelmaa Vantaalla on siis havaittavissa, Virtanen hymyilee.