Saga Andersson on ollut vuosia naisten seiväshypyn kotimaista kärkeä. Nyt pikkusisko Silja hengittää jo niskaan.
Esbo IF:ää edustavat louhelalaissiskokset Saga ja Silja Andersson ovat nyt yhdessä ottamassa vahvaa jalansijaa suomalaisilla seiväshyppymarkkinoilla. Saga, 22, hyppäsi viime maanantaina Sipoossa uudeksi ennätyksekseen 445 senttiä ja sivusi sitä keskiviikkona Espoossa GP-kisassa. Hän tavoittelee paikkaa EM-kisoihin Müncheniin. Pikkusisko Silja, 18, on lähdössä alle 20-vuotiaden MM-kisoihin Kolumbiaan.
Aikuisten EM-kisoissa naisten seiväshypyn tulosraja on 460. Myös rankingin kautta voi päästä elokuun puolivälin jälkeen käytäviin kilpailuihin. Rankingissa pitää olla 26 parhaan joukossa. Nyt Saga on, mutta lista ”menee kiinni” vasta 26. heinäkuuta, joten paljon ehtii vielä tapahtua.
– Olisi tietysti helpompi, kun rikkoisi rajan. Ei tarvitsisi miettiä ranking-pisteitä, sanoo Saga, joka jo vuonna 2017 kirjautti ennätyksekseen 442. Sitä hän paransi vasta viime helmikuussa sentillä ja nyt siis vielä kahdella. Jo kolmesti (2018, 2020 ja 2021) Saga on taivutellut Kalevan kisoissa pronssille.
– Tuloksellisesti viime vuodet ovat olleet paikallaan polkemista, Vantaan kaupungin kumppanuusurheilija myöntää.
– Kun vuonna 2018 jahtasin aikuisten EM-rajaa, tekeminen alkoi olla liian väkinäistä. Vaikka olin hypännyt hyvin, olin pettynyt, kun raja ei rikkoutunut. Positiivisesta Sagasta alkoi tulla negatiivinen. En enää pystynyt oikeasti nauttimaan hyppäämisestä. Alkoi tulla läpijuoksuja, mikä ei aiemmin ollut ollut ongelma.
Samana vuonna alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa Tampereella hän sijoittui vielä seitsemänneksi, mutta jäi 2019 Ruotsin Boråsissa ilman tulosta.
Hyppelin jo viisivuotiaana mökillä jollain bambuseipäällä aidan yli.
Saga Andersson
– Hyppäsin vain kisahyppyjä, jätin verryttelyhypytkin väliin. En saanut tekniikkaa hiottua. Sen myötä itsevarmuuskin katosi. Vuonna 2020 lopetin olemasta liian itsekriittinen, mutta sitten asenteeni meni vähän liian pitkälle toiseen suuntaan.
Nyt punainen lanka on taas löytynyt ja tekemisen ilo palannut.
Silja Andersson, tuore ylioppilas, hyppäsi helmikuussa Uppsalassa hallissa ennätyksekseen 425 ja rikkoi alle 20-vuotiaiden MM-kisarajan (409) reilusti. Kisat ovat elokuun alussa Kolumbian Calissa.
– Ne ovat tietysti tämän kauden päätavoitteeni. Siellä on tärkeää menestyä. Toki on tarkoitus edelleen parantaa ennätystäni.
Kolumbian-reissu on päällekkäin Kalevan kisojen kanssa, joten Silja ei pääse tänä kesänä yrittämään parannusta viimevuotiseen SM-kisojen kuutossijaansa. Hänen pidemmän tähtäimen tavoitteenaan on hypätä korkeammalta kuin Saga-siskonsa.
– Totta kai. Se, kuinka kauan siinä menee, riippuu tietysti siitäkin, miten Saga hyppää, Silja naurahtaa.
Hän oli helmikuussa hyvässä vireessä myös halli-SM-kisoissa Kuopiossa. Saga otti siellä kultaa, Silja ylsi hienosti pronssille. Tietä suhteellisen harvinaiseen sisarustuplaan tosin tasoittivat Suomen ennätyksen (472) haltijan Wilma Murron ja Elina Lampelan poissaolot. Sagalle hallimestaruus oli jo kolmas.
Sagaa ja Siljaa valmentaa heidän isänsä Björn Andersson, joka hyppäsi itse seiväspronssia Kalevan kisoissa 1991. Hänen ennätyksensä on 543, jolla olisi viime vuoden SM-kisoissa sijoittunut hopealle. Toissa vuonna olisi tullut kultaa. Tytärten kiinnostus seiväshyppyyn on periytynyt luonnollista reittiä ja vapaaehtoispohjalta.
– Hyppelin jo viisivuotiaana mökillä jollain bambuseipäällä aidan yli, Saga kertoo.
– Seiväshyppy on aina tuntunut monipuoliselta ja hauskalta lajilta, joka on myös psyykkisesti vaativa. Olen luontaisesti nopea ja nuorempana juossut pikamatkoja ja aitojakin.
Saga on alle 170-senttinen, esimerkiksi Murtoa toistakymmentä senttiä lyhyempi.
– Seiväshypyssä pituudella ei oikeastaan ole merkitystä. Tärkeintä on olla riittävän vahva omaan painoonsa verrattuna, tradenomitutkintoa Haaga-Heliassa suorittava Saga selvittää.
Korjattu 13.6. 2022 klo 8.40: Jutussa kerrottiin, että Saga Andersson jäi 2019 Italian Grossetossa ilman tulosta. Todellisuudessa paikkana oli Ruotsin Borås.