Vantin ateria- ja puhtauspalveluiden henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueelle sinetöitiin, mutta muuten tulevaisuus on avoinna – "Työntekijöitä roikotetaan löysässä hirressä"

Vantaan kaupungin ateria-, puhtaus- kiinteistö- sekä aula- ja turvapalveluita tuottavan Vantti Oy:n tulevaisuus on avoinna. Vantaan kaupungin konsernijaosto käsitteli Vantin omistajapoliittisia linjauksia maanantaina ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen esitti Vantti Oy:n jatkavan 100 prosenttia Vantaan kaupungin omistuksessa.

Päätös asian uudelleen valmistelusta tehtiin äänestyksen jälkeen, jossa palautusta kannattivat kokoomus, rkp, perussuomalaiset, vihreät ja Liike Nyt.

Konsernijaoston puheenjohtaja Säde Tahvanainen (sd.) sanoo asian uudelleen käsittelyä esittäneiden puolueiden haluavan, että ostopalvelujen osuutta puhtauspalveluissa lisätään.

Ulkopuolinen taho on tehnyt jo kaksi selvitystä Vantin tilanteesta. Nyt luvassa on kolmas selvitys.

– Tämä on epätyydyttävä tilanne, jossa Vantin työntekijöitä roikotetaan löysässä hirressä, Tahvanainen toteaa.

Asia tulee aikanaan uudelleen konsernijaoston käsittelyyn, jonka jälkeen asiaa käsittelee vielä kaupunginhallitus ja lopulta kaupunginvaltuusto.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto puolestaan sinetöi ateria- ja puhtauspalveluiden liiketoimintakaupan Vantti Oy:n kanssa jo aiemmin. Kyseessä oli niin ikään runsaasti keskustelua herättänyt päätös siitä, kuinka ateria- ja puhtauspalvelut hoidetaan tammikuun alusta lähtien hyvinvointialueella.

Vantti Oy:n henkilöstö tulee siirtymään uudelle palveluntuottajalle ateria- ja puhtauspalveluiden kilpailutuksen jälkeen. Kilpailutukset ovat käynnissä.

– Kyse on todella kriittisistä palveluista ja on erittäin tärkeää, että kilpailutus saadaan hoidettua ajoissa, kertoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintojohtaja Mikko Hokkanen.

Vantin rooli hyvinvointialueella on puhuttanut valtuutettuja.

Aluevaltuuston viime kokouksessa toukokuun lopulla Jussi Saramo (vas.) esitti muutosehdotuksen, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ilmoittaa Vantaan kaupungille olevansa kiinnostunut Vantti Oy:n osakkuudesta ja tekee päätökset asiasta kaupungin kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen. Saramon mukaan tällä tavoin Vantin palveluiden käyttöä voitaisiin jatkaa entisellään in house -pohjalta, jolloin hyötyjinä olisivat niin Vantaan kaupunki, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, alueen asukkaat kuin Vantin työntekijätkin.

Vantaan kaupunki ei kuitenkaan ole ollut halukas myymään Vantin osakkeita hyvinvointialueelle, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ateria- ja puhtauspalvelujen kilpailutus, jolloin turvataan, että hyvinvointialueella on henkilökuntaa hoitamassa ateria- ja puhtauspalvelut.

Koska Vantti on kaupungin in house yhtiö, ei se voi myydä palveluita hyvinvointialueelle ilman in house asemaa. Tämä olisi vaatinut Vantin omistajuuden jakamista myös hyvinvointialueelle.

Valtuustosalissa hämmennystä aluevaltuutettujen keskuudessa herätti se, kuka on aikoinaan päättänyt, että Vantaan kaupunki ei myy Vantin osakkeita hyvinvointialueelle.

Konsernijaoston puheenjohtaja Säde Tahvanaisen mukaan Vantin asemaa hyvinvointialueella käsiteltiin konsernijaostossa toukokuun puolivälissä.

– Virkamiehet ovat keskenään käyneet konsultaatiota. Meille tuotiin valmis ja pitkälle mietitty esitys sote-tukipalveluiden irrottamiseksi Vantista. Jätimme asian pöydälle, jotta hyvinvointialueen hallitus ehti käsitellä ja hyväksyi esityksen siinä välissä. Sen jälkeen esitystä ei nähty tarpeelliseksi kyseenalaistaa, Tahvanainen toteaa.

Tahvanainen korostaa, että keskustelu Vantin roolista hyvinvointialueella olisi pitänyt käydä paljon aiemmin.

– Poliittisten ryhmien keskustelu olisi tuonut selkeyttä. Nyt kaikki päätökset tehdään hirmuisella kiireellä, hän sanoo.

Tahvanaisen käsityksen mukaan missään toimielimessä ei varsinaisesti ole päätetty, että kaupunki ei ole halukas myymään Vantin osakkeita hyvinvointialueelle.

– Viranhaltijoiden puolelta on viestitty, että kaupungilla ei ole ollut intoa myydä Vantin osakkeita. Mikäli tilanne olisi toinen, olisi Vantin omistajuuden jakamista varmasti edistetty myös kaupungin päätöksenteossa, Hokkanen selvittää.

Hokkanen huomauttaa myös, että vaikka hyvinvointialue olisi ilmoittanut kiinnostuksesta ostaa Vantin osakkeita, kaupunki tekee omat päätöksensä ja niihin hyvinvointialue ei voi vaikuttaa.

Myös Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen perustelee päätöstä Vantti-asiassa sillä, että kaupunki ei laita virallisiin päätöksiin asioita, joita ei tehdä. Viljasen mukaan hyvinvointialueuudistuksessa noudatettavat valmisteluperiaatteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa.

– Tässä ei suoraan sanota sitä, ettemme perusta yhteisiä yrityksiä hyvinvointialueen kanssa, koska emme ylipäätään virallisiin päätöksiin laita asioita, joita ei tehdä. Mutta koska päätös ei sisällä linjausta yhteisyrityksistä Seurea lukuun ottamatta, päätös siis tosiasiassa samalla linjaa sen, ettemme niitä perusta, ja suullisessa esittelyssäni ja asiaa esittelevässä powerpoint-esityksessä tein asian hyvin selväksi, Viljanen selvittää.

– Koska kaupungille jää edelleen 7000 työntekijää ja suurin osa kaupungin kiinteistöomaisuudesta, nähtiin, ettei yhteinen yritys hyvinvointialueen kanssa ole tarkoituksenmukainen, Viljanen jatkaa.

Lue myös: Vantaa päätti luopua osasta Vanttia – Kaupunginjohtajan ehdottama suora yrityskauppa olisi tuonut kassaan miljoona euroa enemmän

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut