Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Moni jemmaa nyt rahaa tilille – korona ja sota ovat saaneet myös osan sijoittajista käyttäytymään eri tavalla kuin ennen

Kultaan ja viljaan sijoittaminen mietityttää nyt suomalaisia. Nato-jäsenyys voisi lisätä kansainvälisten sijoittajien kiinnostusta.

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli huhtikuun lopussa 112,4 miljardia euroa. Jos summa jaettaisiin kaikkien suomalaisten kesken, saisi jokainen lompakkoonsa noin 20 000 euroa.

Näiden lähes nollakorkoisten säästöjen talletuskanta on Suomen Pankin tuoreen Lainat, talletukset ja korot -tilaston mukaan kasvanut vuodessa noin 6,5 miljardilla eurolla. Keskimääräinen korko on 0,36 prosenttia.

Kysyimme lukijoilta ja sijoittamisen asiantuntijoilta, ovatko korona ja sota Ukrainassa tehneet suomalaisista sijoittajina entistä varovaisempia. Makuutetaanko rahoja tileillä, koska tulevaisuuteen ei uskalleta luottaa?

– Reilun kahden vuoden aikana maailma on keikahtanut kahteen otteeseen eri asentoon. Aina kun tulee uusi, odottamaton kriisi, keskusteluja käydään asiakkaiden kanssa tavallista tiheämmin, Keski-Suomen Osuuspankin varainhoitaja Antti Ketola kertoo.

Korona ja sota eivät ole Ketolan mukaan ainoita tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet sijoitusmarkkinoihin.

– Sijoittajia askarruttavat tällä hetkellä myös inflaatio ja korkojen nousu, joihin myös korona ja sota ovat omalta osaltaan vaikuttaneet.

Elite Alfred Bergin yksityispankkiiri Mikko Soranto sanoo, että huolestuneita ja hätäisiä puheluita tuli erityisesti koronan puhjettua, kun kurssit lähtivät äkilliseen syöksyyn.

– Hätäisimmät olivat valmiita myymään sijoituksensa heti. Siinä joutui aika paljon rauhoittelemaan, että kyllä tämä tästä.

Mahdollinen ruokakriisi mietityttää asiak­kaita.

Mikko Soranto

Soranto sanoo, että oli tilanne mikä tahansa, hätäisiin päätöksiin ei tule sijoitusmarkkinoilla lähteä. Jos sijoitussalkun saldo on jo selvässä laskussa, on lähtökohtaisesti väärä aika myydä. Historia on näyttänyt, että tilanne korjaantuu yleensä pidemmällä aikavälillä.

Ketola korostaa varainhoitajan ja sijoitusneuvojan roolia nimenomaan sijoitusmarkkinoiden kokonaiskuvan hahmottajana.

– Maailmassa on tänä aikana valtava määrä tietoa, ja uutisia tulee paljon. Maallikon voi olla vaikea poimia uutisvirrasta oleellisimmat asiat. Lisäksi talousuutiset voivat hyvinäkin aikoina kuulostaa huolestuttavilta, Ketola naurahtaa.

Teemasuomalaisen verkkokyselyyn vastanneista 67 prosenttia kertoo maailman tilanteen huolestuttavan taloudellisessa mielessä. Huoli ei vaikuta suoraan säästämiseen, sillä korona on muuttanut vain 20 prosentin ja Ukrainan sota 27 prosentin säästämistapoja. Vastaajista 63 prosenttia tekee sijoituksia entiseen malliin. 60 prosenttia kertoi kuitenkin jemmaavansa rahaa nyt myös tilille. Kyselyyn tuli 167 vastausta.

Talouselämän myllerryksistä huolimatta suomalaiset ovat tilastojen mukaan lisänneet kuluvana vuonna nettomääräisiä omistuksiaan pörssiosakkeissa.

Maaliskuussa kotitaloudet sijoittivat osakkeisiin enemmän kuin yhtenäkään edellisen kahden vuoden kuukautena. Sijoituksissa eletäänkin nyt kahtiajakoista aikaa. Osa näkee kriisissä uhan, toiset mahdollisuuden.

– Jos vuosi sitten olisi kysytty asiakkaalta tuottotavoitteita, olisi oltu siinä kymmenen prosentin kantturoissa. Nyt asiakkaille riittää usein se, että päästäisiin inflaation tasolle. Enemmän etsitään siis suojaa varoille kuin ultimaalista tuottoa, Soranto sanoo.

Lukijakysely kertoo, että osa sijoittajista realisoi Venäjään tavalla tai toisella liittyvät rahasto- ja osakesijoituksensa sodan alettua. Soranto sanookin Venäjän nousevan nyt esiin sijoitusneuvonnassa.

– Asiakkaat varmistelevat, että sijoitukset eivät ole suorassa tai välillisessä yhteydessä Venäjään tai riippuvaisia Venäjän toimista.

Suomen Pankin tietojen mukaan maaliskuussa vain 0,2 prosenttia suomalaisten kotitalouksien sijoituksista oli Venäjä- ja Itä-Eurooppa-rahastoissa.

Soranto sanoo asiakkaiden miettivän nyt myös vaihtoehtoisia sijoitustapoja. Kyselyitä on tullut esimerkiksi kultaan ja viljaan sijoittamisesta.

– Mahdollinen ruokakriisi mietityttää asiakkaita. Jos vilja ei liiku ja satokausi jää huonoksi, kyllähän se nostaa viljan hintaa.

Konkreettisia sijoitussiirtoja kultaan tai viljaan ei ole juuri näkynyt.

Suomalaisilla sijoittajilla on ollut tyypillisesti korkea keski-ikä. Nyt keski-ikä on laskenut. Ketola kertoo nuorten sijoittajien määrän kasvaneen viime vuosina.

Tutkimukset osoittavat, että myös naisten suhteellinen osuus sijoittajista on kasvanut. Naiset ovat sijoittajina miehiä maltillisempia.

– Naisten sijoituskäyttäytymistä käsittelevien tutkimusten mukaan naiset sijoittavat tunnettuihin yhtiöihin. Ehkä tästä johtuen heidän sijoituksensa ovat tutkimusten mukaan tuottaneet jonkin verran miesten sijoituksia paremmin, Ketola kertoo.

Elite Alfred Bergin sijoitusjohtaja Toni Iivonen kertoo, että 5–7 vuoden aikana sijoittajien valinnoissa on näkynyt vahvasti vastuullisuuden lisääntyminen. Instituutioasiakkaiden kohdalla tämä on usein toimintasääntöihin kirjoitettu lakisääntelyn vaatimuskin, mutta vastuullisuus kiinnostaa myös yksityissijoittajia.

0,2

Maaliskuussa vain 0,2 prosenttia suomalaisten kotitalouksien sijoituksista oli Venäjä- ja Itä-Eurooppa-rahastoissa.