Vihapuhetta tuotetaan ja levitetään, koska niin on mahdollista tehdä ilman merkittäviä seurauksia. Anonyymiudella on merkittävä rooli vihapuheessa ja verkkovihassa. koska se mahdollistaa emotionaalisen etäisyyden ottamisen kohteeseen. Anonymiteetin suoja voi toisaalta myös rohkaista vihapuheen vastustamiseen.
Tämä käy ilmi Verkkoviha: Vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit -julkaisusta, joka on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Vihapuheen ja verkkovihan lisääntyminen liittyy digitalisoitumiseen ja yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumiseen. Verkkoviha-tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa vihapuheen tuottajista ja levittäjistä sekä heidän verkostoistaan ja toimintatavoistaan ja lisätä ymmärrystä heidän toimintansa motiiveista.
Hankkeessa tutkittiin sosiaalisen median vihapuhetta ja sen tuottajia ja levittäjiä määrällisesti ja laadullisesti. Toimintatapoja ja motiiveja selviteltiin kvalitatiivisesti muun muassa teemahaastattelujen ja verkkokyselyn avulla. Lisäksi tuotettiin tietoa rangaistavan vihapuheen tekijöistä ja heidän verkostoistaan.
Pieni, mutta vaikutusvaltainen ryhmä ovat ideologisen vihapuheen levittäjät. Heidän pyrkimyksenään on rapauttaa luottamusta yhteiskuntaan ja demokratiaan. Ideologisesti motivoitunutta vihapuhetta voi olla vaikea tunnistaa. Näin on etenkin silloin, kun se jalkautuu omilta alustoiltaan muualle verkkoon.
Ideologisesti motivoitunut vihapuhe hyödyntää usein melko yksinkertaista tunteisiin vetoavaa viestintää, jota ei välttämättä erota muusta, banaalimmasta ja arkisemmasta vihapuheesta. Lisäksi ideologisesti motivoitunutta vihapuhetta tuotetaan hyödyntämällä jo olemassa olevia yhteiskunnallisia jännitteitä ja ennakkoluuloja, mikä saa sen näyttämään jollain tapaa luonnolliselta.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksen, Tampereen yliopiston mediatutkimuksen ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden yhteistyönä. Tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi työryhmä yhdessä. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat edustajat sisäministeriöstä, oikeusministeriöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.