Vantaalainen Laura, 36, on sauna-akka, joka intohimoisesti jakaa saunatietoa löylyn lämmössä – "Vihdotaan vanhat suolat pois janottamasta"

Sauna-akka. Sellaista ei joka pitäjästä löydy, mutta Vantaaltapa löytyy. Hämevaarassa asuva Laura Foon, 36, työskentelee perinnesaunottajana eli rennommin sauna-akkana.

– Monesti suomalaiset ajattelevat, että kyllähän me nyt saunota osataan. Saunominen voi olla kuitenkin paljon enemmän kuin päivän nollaus löylyissä istuen, hän kertoo.

Foon käy saunottamassa esimerkiksi työporukoita, joogaretriittiläisiä, polttariseurueita ja turistiryhmiä. Hän pitää myös kaikille avoimia perinnesaunahetkiä.

– Silloin kun saunassa on toisilleen vieraita ihmisiä, kaikilla on pyyhkeet tai uikkarit päällä. Jotkut työporukat saattavat olla niin läheisiä, että saunovat ilman pyyhkeitä, Foon sanoo.

Oli pyyhe tai ei, Foon vakuuttaa saunaelämyksen toteutuvan.

Perinnesaunahetki alkaa aina metsästä, jos mahdollista. Mukaan kerätään kasveja ja yrttejä, joiden tiedetään edistävän terveyttä ja tuottavan hyvinvointia. Kasveja käytetään esimerkiksi löylyvedessä ja hauteissa, joilla hellitään ihoa.

Saunavihdat, tai vastat, Foon kokoaa myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Onko muuten sauna-akan kädessä vihta vai vasta?

– Vihta. Paitsi lemmensaunassa on lemmenvasta, koska se sointuu paremmin, Foon naurahtaa.

Läpi saunottamisen Foon kertoo suomalaisesta saunahistoriasta, monesti lorutellen, loitsuja lausuen ja saunalauluja laulaen. Foonilla ei tule työssään kylmä, sillä hän saunottaa aina myssy ja pellavamekko yllään. Saunahattu pitää pään lämmön tasaisena, joka on tärkeää, kun on monta tuntia saunassa töissä.

Saunassa ei tarvitse olla mitään roolia.

Perinnesaunottaja on Foonin päätoiminen työ. Kipinä uraan saunan lämmössä syttyi lomamatkalla Latviassa.

– Pienen tyttäreni kanssa kävimme saunottajalla ja ajattelin, että vau! Kokemus oli pysäyttävä, hän muistelee.

Foonin mukaan saunomisen perinnekulttuuri on Baltian maissa hyvin vahva. Foon kokee, että Suomessa saunomisen kulttuuri on vahva, mutta perinne on jäänyt vuosien jalkoihin.

– Ei tarvitse mennä kuin pari sukupolvea taaksepäin, kun meillä vauvat syntyivät saunaan, vihtojen kanssa hoidettiin kehoa ja löylyveteen laitettiin koivun lehtiä, hän sanoo.

Baltiassa saunottaja pyydetään tänäkin päivänä paikalle, kun perheessä on vastasyntynyt tai nuoripari aikoo vihille. Tapahtumat ovat Foonin mukaan hyvin seremoniallisia.

Myös Foon puhuu saunaseremoniasta, kun hän järjestää lemmensaunan vaikkapa hääparille.

– Lemmensaunaan tuodaan pihlajaa tai koivua, jotka molemmat ovat perinteen mukaan lemmenpuita. Vihdotaan vanhat suolat pois janottamasta ja puhdistaudutaan lemmenjuomalla.

Alkoholia ei sauna-akan lauteilla nautita, vaan janoa taltutetaan yrteistä tehdyllä juomalla.

– Tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen. Saunan hyvien vaikutusten tunteminen on tärkeää, hän kiteyttää.

Foonin mukaan saunan taika syntyy aitoudesta.

– Saunassa ei tarvitse olla mitään roolia. Siellä ollaan ilman titteleitä, juuri sellaisina kuin ollaan.

Foon on myös hieroja. Tie perinnesaunottajaksi on vaatinut runsaasti itseopiskelua. Foon on kahlannut läpi arkistoja.

– Olin jo pitkään kaivannut hierojan työhön jotain lisää. Saunottamisen perinteen oppiminen ja jakaminen oli juuri sitä, mitä kaipasin.

Hän toivoo, että Suomessa herättäisiin ymmärtämään, kuinka upea saunaperinne meillä on.

– Perinteessä on paljon viisautta, joka on hyvin käyttökelpoista myös tänä päivänä. Kuitenkin monesti etsimme apua vaivoihin ja kolotuksiin muiden maiden lääketieteistä, vaikka meillä on jo kaikki tarvittava, hän toteaa.

Foon viittaa metsään, josta voi hänen mukaan ammentaa terveyttä ja hyvinvointia loputtomasti.

Tällä hetkellä Foon saunottaa siellä missä saunotettavia on. Hän haaveilee omalle yritykselleen, Mielikin metsälle, pysyvää saunaa.

– Haaveissa on löytää Vantaalta sauna pienen metsän keskeltä, jossa voin saunottaa työkseni.

Sauna-akan juhannusvinkit

Liota juhannussauna vihtasi vedessä, siivilöi vesi ja käytä löylyvetenä.

Ruususaunaan liota juhannusruusun lehtiä kuumassa vedessä, siivilöi ja saat ihanaa ruusuista saunavettä.

Tee juhannusvihta perinteen mukaan joko kolmesta, yhdeksästä tai 27 eri kasvista. Yhdistele rohkeasti eri puita, yrttejä, kukkia. Käytä kuitenkin vain sinulle tuttuja kasveja!

Keskikesä on elämän ja kukoistuksen juhlaa. Anna vihtasi myös toteuttaa tätä!

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut