Kiinteistöverotuksen pitäisi uudistua perusteellisesti, mutta tärkeät vaikutusarviot puuttuvat.
Kiinteistöverotus uhkaa kiristyä Vantaalla muun muassa Kuusikon, Ylästön sekä Ruskeasannan ja Ilolan alueilla, jos hallituksen esitys kiinteistöverouudistuksesta astuu voimaan suunnitellusti 2024. Espoossa nousu uhkaa Westendissä, Otsolahdessa ja Matinkylässä. Helsingissä kiristys iskisi muun muassa Östersundomissa, Eirassa ja Ullanlinnassa.
Arviot perustuvat Länsiväylä-lehden keräämiin tietoihin. Niiden pohjana on valtiovarainministeriön (VM) listaus postinumeroalueista, jolla maapohjan verotusarvo on nousemassa eniten verouudistuksen myötä.
Arviot ovat tässä vaiheessa vain suuntaa antavia, koska VM ei ole tuottanut materiaalia, josta kävisi ilmi, miten kiinteistöverouudistus kohtelee eri asuinalueita saati yksittäisiä kiinteistöjä.
Arvioista puuttuvat myös tiedot tonteilla olevien rakennusten arvonmuutoksista, joita ollaan päivittämässä myöhemmin osana uudistusta.
Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen VM:stä sanoo, että rakennusten arvonmuutos ei tule olemaan uudistuksessa kuitenkaan niin suuressa roolissa kuin maapohjien arvojen päivitys.
– Suurimmat muutokset aiheutuvat ilman muuta maapohjien hintojen päivityksistä, Vanhanen kertoo.
Arviot perustuvat siihen, että Espoossa ja Vantaalla maapohjan arvo on kallistumassa verouudistuksen myötä keskimäärin 2,3-kertaiseksi nykyiseen nähden. Helsingissä nousu on keskimäärin 1,9-kertainen.
Niillä postinumeroalueilla, joilla maapohjan verotusarvo on nousemassa kunkin kaupungin keskiarvoa enemmän, uhkaa myös kiinteistöveroasteen kiristyminen.
Toisaalta ne alueet, joilla nousu jää selvästi keskiarvon alle, voivat kokea verohuojennuksen.
Vantaalla keskiarvon alle jäävät muun muassa Kaivoksela (1,6), Pähkinärinne (1,8) sekä Vantaanlaakso ja Askisto (1,9).
Espoossa keskiarvon alle jäävät muun muassa, Siikajärvi (1,2), Nihtisilta (1,3), Kilo sekä Lakisto (1,4) ja Finnoo–Eestinmalmi (1,5).
Helsingissä keskimääräistä vähemmän maapohjan verotusarvo on kallistumassa Tammisalossa (1,3), Etu-Töölössä (1,4), Konalassa (1,6) ja Kaartinkaupunki (1,7).
Pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajain keskusliitosta muistuttaa, että kyse on vasta karkeasta arviosta, jonka pohjalta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä muutoksista tonttityypeittäin koko alueella.
– Ja tähän päälle tulevat vielä mahdolliset erot asuinrakennusten veron muutoksissa rakennuskannan mukaan.
Julkaisemme jutussamme karkeita arviota, koska tällainen vertailu tuo konkreettisesti ilmi kiinteistöverouudistuksen todennäköisiä vaikutuksia verovelvollisiin.
Uudistuksessa on kyse historiallisen suuresta muutoksesta suomalaisten verotuksessa, mutta julkinen keskustelu siitä on ollut toistaiseksi varsin vähäistä.
Kiinteistöverouudistusta on valmisteltu kymmenen vuotta. Sille on tarve, koska nykynen verojärjestelmä on monimutkainen ja sovelletut rakennusten ja maapohjien arvot ovat jääneet pahasti jälkeen todellisesta hintakehityksestä.
Jatkossa rakennusten arvostaminen perustuisi Tilastokeskuksen tilastoimiin keskimääräisiin alueellisiin uudisrakentamiskustannuksiin.
Maapohjan verotusarvon puolestaan perustuisi Maanmittauslaitoksen eri lähteistä kokoamaan hinta-aluekarttaan, jota päivitettäisiin vuosittain.