Suurin osa poistotyöstä on jouduttu ostamaan yksityisiltä viheralan yrityksiltä.
Kauniitahan ne ovat, mutta kavalia viemään elintilaa kotimaisilta lajeilta. Siksi vieraslaji kurtturuusu on saanut lähtöpassit Suomesta.
Kurtturuusu on kansallisen vieraslajilain mukaan ollut kasvatuskiellossa 1. kesäkuuta lähtien. Sitä ennen on ollut kolmen vuoden siirtymäaika, jolloin kiinteistöjen omistajia on patistettu ja kannustettu hävittämään kurtturuusupensaat. Vähintäänkin kasvin leviäminen pitää estää, jos sen poistaminen ei ole mahdollista, kerrotaan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) verkkosivulla.
Hävittämisessä on iso työ. Pelkästään kaupungin omistamissa puistoissa sekä katu- ja viheralueilla eri puolilla Vantaata on kurtturuusua yhteensä 2,5–3 hehtaarin alalla, kertoo kunnossapitopäällikkkö Jyrki Vättö. Eikä kaikkea ole vieläkään saatu tuhottua.
– Ainakin 80 prosenttia, ehkä 90 prosenttia on saatu poistettua, Vättö arvioi.
Osasyy edelleen kasvaviin kurtturuusuihin Vantaalla on se, että kaupunki on jättänyt poistamisen odottamaan sellaisissa paikoissa, joissa esimerkiksi ensi vuonna tehdään katuremonttia. Kurtturuusun häätö tehdään siinä samalla.
Kurtturuusua on Vantaalla istutettu paljon varsinkin 1970–80-luvuilla.
Kun viimeinenkin kiusankappale on saatu poistettua, jälkihoitoonkin menee vielä muutama vuosi. Kasvi leviää helposti siemenistä ja jopa juurakon kappaleista, joita voi poistamisessa jäädä maastoon. Jo kitketyltä paikalta voi löytyä uusia taimia seuraavana vuonna.
Vättö sanoo, että kasvinsuojeluaineilla kurtturuusut olisi saatu helposti pois, mutta niitä ei haluta käyttää. Vantaalla kurtturuusujen kimppuun on käyty joko kaivamalla pensaat pois tai leikkaamalla niin, että ne on saatu tukahdutettua.
Suurin osa poistotyöstä on jouduttu ostamaan yksityisiltä viheralan yrityksiltä, sillä kaupungin oma väki ei olisi siihen riittänyt. Vätön mukaan hävitystyöhön kulunutta summaa ei ole eritelty, mutta tähän mennessä rahaa on palanut ainakin 200 000 euroa, Vättö sanoo.
Kurtturuusua on Vantaalla istutettu paljon varsinkin 1970–80-luvuilla ja vielä 2000-luvun alkupuolellakin satunnaisesti. Eniten kurtturuusua on kasvanut Myyrmäessä, Martinlaaksossa ja Hakunilassa.
– Kurtturuusua on ympäri kylää tuhansia neliömetrejä, Vättö kuvailee.
Kurtturuusun hävittämistä valvovat ely-keskukset. Vättö ei kuitenkaan usko, että ne lähtevät kovin tiukalle linjalle, jos jossain vielä pilkistää kurtturuusua.
– Voivat huomauttaa siitä, Vättö arvelee.
Sitä paitsi ely-keskuksella on omiakin hävittämiskohteita Vantaalla suurten väylien, kuten Kehä III:n ja Tuusulanväylän, pientareilla.