Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

"Rokotusohjelma ei voi perustua mielipiteisiin" – THL:n Mika Salminen kertoo 5 syytä, miksi koronarokotuskierroksista eivät voi päättää vaikuttajat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) on suomittu viime aikoina nihkeydestä laajentaa neljättä koronarokotuskierrosta yhä nuorempiin ikäryhmiin. Nyt terveysturvaajat-yksikön johtaja Mika Salminen kertoo blogissa, miksi THL on toiminut kuten on toiminut.

– Rokotusohjelma ei voi perustua mielipiteisiin, on kirjoituksen otsikkona.

Salminen puolustaa kirjoituksessaan THL:n linjauksia ja tapaa päättää niistä. Hänen mukaansa THL perustaa suosituksensa useisiin tutkimuksiin eikä muuta niitä yksittäisten uusien tutkimusten perusteella. THL myös punnitsee tarkasti, onko rokotuksista väestötasolla niin paljon hyötyä, että hyödyt ylittävät haitat ja rokottaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa.

Voiko jatkuva koronarokottaminen heikentää suojaa? – Näistä syistä THL ei vielä halua antaa neljänsiä annoksia nuorille

THL aikaisti neljättä rokotuskierrosta – Nämä ryhmät voivat saada neljännen annoksen jo heinäkuussa

Monessa maassa rokotuksista päätetään äänekkäimpien poliitikoiden tai mielipidevaikuttajien näkemysten pohjalta, Salminen sanoo. Hän näkee tässä useita ongelmia.

Ensinnäkin Salminen muistuttaa, että rokotteet ovat lääkeaineita muiden joukossa ja että lääkkeen ottamiseen pitäisi olla lääketieteellinen syy.

– Muista syistä lääkitseminen on lähes aina epäeettistä. Kaikkiin lääkeaineisiin liittyy sivuvaikutuksia, jotka voivat aiheuttaa haittoja. Tämä pätee myös koronarokotteisiin, vaikka vertailussa moniin muihin lääkeaineisiin ne erinomaisen turvallisia ovatkin.

Emme voi tietää mitä sidonnaisuuksia julkisesti arvioitaan esittävillä henkilöillä on.

Mika Salminen, THL

Presidentti Sauli Niinistö IS:lle: Miksi neljänsiä koronarokotteita pantataan?

Toiseksi Salminen toteaa, että poliitikoilla on myös muita vaikuttimia kuin objektiivisesti paras lopputulos, kuten äänteen saaminen vaaleissa.

– Tästä on maailmalta paljon esimerkkejä, ja se voi tilanteesta riippuen johtaa äänestäjien miellyttämiseen joko rokotteiden tehoa vähättelemällä tai päinvastoin tarjoamalla rokotuksia myös tilanteessa, joissa niistä ei objektiivisesti arvioiden ole odotettavissa hyötyä. Jos oppositio tivaa vastauksia vaikeisiin kysymyksiin, kiusaus saattaa käydä liian kovaksi.

Kolmanneksi Salminen huomauttaa, että lääketeollisuus takoo rokotteista isot voitot.

– Tässä liiketoiminnassa ei sinänsä ole mitään moitittavaa tai väärää, mutta on hyvä ymmärtää, että yhtiöillä on vuosikymmenten kokemus ja tietotaito tuloksellisesta ja taustalla tapahtuvasta hienovaraisesta mielipidevaikuttamisesta, erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten ja päättäjien suuntaan. Naivisti asiaan ei siis kannata suhtautua.

Neljänneksi Salminen muistuttaa, että kaikki julkisuudessa asiantuntijoina esiintyvät eivät ole rokottamisen asiantuntijoita.

– Suomessakin on useita mediassa korona-asiantuntijana melko usein esiintyviä mielipidevaikuttajia, jotka eivät ole infektiotautien väestötason torjunnan, epidemiologian tai rokotusinterventioiden varsinaisia asiantuntijoita. Lääkärinkoulutus ei tätä asiantuntijuutta vielä tuo, vaan se saadaan vain syvällisen ja pitkäaikaisen tutkimustyön ja käytännön kokemuksen kautta. Edes infektiotautien erikoislääkärin tutkinto ei tuo väestötason rokotusohjelmaosaamista ilman jatko-opintoja.

Viides kohta Salmisen ongelmalistalla ovat sidonnaisuudet. Hän toteaa, että tällaisia voi olla myös THL:n henkilöstöllä, mutta kaikkien rokoteohjelman ohjaamiseen ja arviointiin osallistuvien sidonnaisuudet ennakkotarkastetaan. Sidonnaisuudet voivat sulkea työntekijän joko osittain tai kokonaan eri työryhmistä.

– Sen sijaan me emme voi tietää mitä sidonnaisuuksia julkisesti arvioitaan esittävillä henkilöillä on, elleivät he niitä itse aktiivisesta esiin tuo tai vakuuta ettei sellaisia ole.

Koronarokottaminen on Suomessa ollut tehokasta, Mika Salminen sanoo blogissa.

– Koronarokotteiden kohdalla varsinaista kustannus–terveyshyöty-analyysia ei tehty, kun ne otettiin yleiseen rokotusohjelmaan, koska hyötyä on alkuun pidetty itsestään selvänä. Kun pandemia kuitenkin pitkittyy, on uskallettava tarkastella mahdollisesti säännöllisesti toistuvien lisäannosten hyötyä. Muuten voimme ajautua tilanteeseen, jossa käytämme valtavasti yhteiskunnan lopulta kuitenkin rajallisia resursseja ilman, että siitä on todellista hyötyä väestölle.

Salmisen mukaan ilman rokotuksia Suomessa olisi tänä vuonna voinut kuolla 60–69-vuotiaita koronaan yli 1 700.

Suomessa vuonna 2020 ennen rokotuksia 60–69-vuotiaiden ikäryhmässä kuoleman riski varmistetun tartunnan saaneella oli noin 1,4 prosenttia, kevään 2022 aikana enää noin 0,19 prosenttia.

Tiesitkö, että voit saada Kelalta tukea lääkärimatkoihin? – Omasta autoilusta maksettava korvaus nousee keskellä kesää