Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Miten vaarallinen tauti apinarokko on? Näin vastaa infektiolääkäri: "Riski on aina olemassa että se jää nurkkiin pyörimään"

Pitäisikö Euroopassa jalansijaa saanutta apinarokkoa pelätä vai ei? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Ville Holmberg vastaa, että ei. Tarkkana sen kanssa kuitenkin kannattaa olla Suomessakin.

Apinarokko on ensisijaisesti eläimistä ihmisiin tarttuva tauti. Virus tarttuu ihmiseen tyypillisesti Afrikan mantereen villieläimistä, erityisesti jyrsijöistä. Tartunnan voi saada suorassa kontaktissa infektoituneeseen eläimeen esimerkiksi veren välityksellä.

Tauti voi tarttua myös ihmisestä toiseen. Tartunnan voi saada suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin ja pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä lähikontaktissa. Tartunta on mahdollinen myös esimerkiksi vuodevaatteiden ja ruumiineritteiden välityksellä.

– Tartuntoja on ollut tuhansia Euroopassa, mutta ne eivät ole johtaneet yhteenkään kuolemaan. Sairaalahoitoon on joutunut noin kymmenen prosenttia tartunnan saaneista. Tehohoitoon on joutunut vain hyvin pieni osuus, joten ei vaikuta olevan kovin vaarallinen tauti. Espanjassa epidemia on sinällään jo kääntynyt jyrkkään laskuun, kansanterveydelliset toimenpiteet ovat alkaneet vaikuttaa, Holmberg kuvailee.

Pitäisikö apinarokosta olla huolissaan? Tutkija Tuomas Aivelo on "optimistinen, mutta jännittynyt" – Tämä taudista nyt tiedetään

Tietoa apinarokosta pitää Holmbergin mukaan levittää mahdollisimman laajalle, jotta se on helpompi tunnistaa potilaan oireista.

Tartuntoja on ollut tuhansia Euroopassa, mutta ne eivät ole johtaneet yhteenkään kuolemaan.

– Valistus ja tiedottaminen auttaa sen osalta, että kaikki lääkärit osaavat tunnistaa sen, jos on oireita, kuten kivuliaita vesirakkuloita. Tämä tarkoittaa toki myös senlaatuista tiedottamista, että potilaatkin oppivat oireet tunnistamaan.

Varsinaista lääkehoitoa Holmberg ei ainakaan vielä tässä vaiheessa lähtisi suosittelemaan, käytöstä puhumattakaan.

– Jotain lääkkeitä on olemassa, mutta niissä on niin paljon haittavaikutuksia ettei käytetä. Rokote on tulossa lähiviikkoina, kyseessä on isorokkorokote joka on käytettävissä myös apinarokkoon.

Lisäksi ennaltaehkäisevä keino välttää tartunta on hillitä irtosuhteiden määrää. Apinarokko on jo kansankielessä saanut "seksitaudin" liikanimen. Ennaltaehkäisevänä keinona olisi hyvä uusissa seksisuhteissa käyttää kondomia ja pidättäytyä seksistä jos on sukupuolitaudin oireita. Apinarokko on jo kansankielessä saanut "seksitaudin" liikanimen.

– Miesten välinen seksi voi lisätä tartuntoja, ja samoin jos on paljon uusia kumppaneita. Se on hyvä kysymys miksi juuri miesten välinen seksi lisää tartunnan mahdollisuutta: sitä ei oikein hyvin tiedetä, miksi heteroseksillä ei ole tässä asiassa niin isoa riskivaikutusta, Holmberg sanoo.

Rokotteen käyttöä Holmberg ei pidä hullumpana hoitomuotona.

– Jos on apinarokolle altistuneita, niin heidät voisi rokottaa. Ongelmana vähän se että rokotteiden saatavuus on aika rajallinen, ei varmaan siksikään ole järkevää toteuttaa sellaista isompaa kampanjaa. Riskiryhmäläisiä ja terveydenhuollon henkilökuntaa voisi kylläkin rokottaa.

Holmberg ei usko, että apinarokosta saadaan koronaan verrattavissa oleva pandemia. Vakavasti se kuitenkin kannattaa ottaa.

– Sellainen riski toki on aina olemassa, että se jää pitkäksi aikaa nurkkiin pyörimään eikä ihan kokonaan eroon siitä päästä. Tärkeää on että ne keinot mitkä on käytössä myös käytetään täysimääräisesti ja tilanne nyt otetaan vakavasti, hän korostaa.

Hus: Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus varmistui

Suomessa todettiin kolmas apinarokkotartunta

Suomessa on todettu 10 apinarokkotartuntaa – Kaikki tartunnan saaneet ovat miehiä

Apinarokkotapauksia 3 lisää tällä viikolla – THL: Osa tartunnoista saatu kotimaassa