Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Vantaalle suunnitellaan vaarallisten jätteiden laitosta – "Ymmärrän huolen, mutta tämä on tosi säänneltyä toimintaa"

Polttolaitos tuottaisi kaukolämpöä. Se voisi valmistua Långmossebergeniin vuonna 2024 tai 2025.

Vantaan Långmossebergeniin Pitkäsuontielle on suunnitteilla vaarallisten jätteiden polttolaitos. Vantaan Energian laitos sijoittuisi yhtiön uuden jätevoimalan ja Remeo Oy:n kierrätyslaitoksen väliin.

Energiayhtiön tuotantojohtaja Kalle Patomeri kertoo, että uusi laitos halutaan yhtiön nykyisten jätevoimaloiden lähelle monesta syystä.

– Markkinoilla on kysyntää vaarallisten jätteiden käsittelykapasiteetille, koska sitä on liian vähän. Vaarallisia jätteitä poltetaan Etelä-Suomessa vain Riihimäen laitoksessa ja niitä viedään paljon ulkomaille, Patomeri sanoo.

Uusi laitos polttaisi ongelmajätteitä, kuten öljyjä, liuottimia ja maaleja, sekä teollisuus- ja sairaalajätteitä, joita ei voi käsitellä muissa voimaloissa. "Supermyrkkyjä" ei olisi Vantaalle tulossa, vaan muun muassa kasviensuojelumyrkyt ja kemiallisten aseiden jätteet poltettaisiin jatkossakin esimerkiksi Riihimäellä.

– Meillä on osaamista vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Meillä on hyvä tontti toiminnan harjoittamiseen, ja siitä saa sivutuotteena vähän kaukolämpöä vantaalaisille. On tärkeää, että voimme tuottaa lämpöä ei-fossiilisista polttoaineista. Tämä olisi meille positiivista liiketoimintaa.

Lue lisää: Vaarallisten jätteiden polttolaitos huolestuttaa Vaaralassa, mutta Fazerin suklaatehtaan lähtöön se ei ole syynä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) myönsi laitokselle ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan toukokuussa 2021. Sittemmin luvista on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, mutta Vantaan Energia katsoo silti, että se voi jo edistää hanketta.

– Periaatteessa voimme jo aloittaa toiminnan omalla riskillä. Katsoimme lakimiesten kanssa, että valitukset eivät ole sellaisia, jotka estäisivät lainmukaisesti rakentamisen, Patomeri sanoo.

Vielä hankkeesta ei ole tehty investointipäätöstä, mutta Patomeren mukaan ehdollinen suunnittelupäätös on olemassa..

Ympäristölle haitallisten tapahtumien todennäköisyys on pieni ja niiden seuraukset rajoittuvat laitosalueelle.

– Olemme jo louhineet kalliota tontilta. Loppuvuoden aikana olisi mahdollista tehdä investointipäätös.

Investointipäätökseen voivat vaikuttaa koronan ja Ukrainan sodan aiheuttamat materiaalien toimitusvaikeudet ja hintojen nousu. Jos laitos päätetään rakentaa, yhtiö hakisi rakennuslupaa ja kilpailuttaisi urakoita.

– Rakennuslupahakemusta on valmisteltu. Laitos voisi valmistua 2024 tai 2025.

Patomeren varovaisen arvion mukaan laitos maksaisi yli 100 miljoonaa euroa ja työllistäisi 10–20 henkeä. Kokonaisuus koostuisi vastaanotto- ja syöttölaitteistosta, rumpu-uunista, jälkipolttokammiosta ja lämmöntalteenottokattilasta. Patomeren mukaan kokonaisuus olisi pieni verrattuna energiayhtiön 2014 valmistuneeseen jätevoimalaan, joka polttaa 400 000 tonnia jätettä vuodessa. Uusi laitos polttaisi sitä 30 000–45 000 tonnia vuodessa.

Patomeri toteaa, ettei asukkaiden tai yritysten tarvitse olla huolissaan ympäristöriskien takia.

– Ymmärrän huolen, mutta tämä on tosi säänneltyä toimintaa. Ympäristöluvassa on tosi paljon ehtoja, jotka pitää täyttää, ja meillä on siihen paljon osaamista.

Esimerkiksi vaarallisten jätteiden sekoittumisen tuomat riskit on huomioitava kaikissa tilanteissa, eikä toiminta saa huonontaa ilmanlaatua. Vahinkoihin tulee varautua hälytysautomatiikan, suoja-altaiden, automaattisten sammutusjärjestelmien, tarkkailun ja suunnitelmien avulla.

– Olemme tehneet vaikka kuinka paljon riskikartoituksia. Tärkeintä on, että toiminta on todella laadukasta, ohjeistettua ja systemaattista. Ei tällaista laitosta voisi tehdä lähelle kaupunkiympäristöä, jos ei sitä tehtäisi tyylikkäästi, Patomeri sanoo.

Olisiko laitokselle voitu etsiä vielä syrjäisempää paikkaa?

– Ei sitä ole mietitty, se ei olisi taloudellisesti kannattavaa, koska pitäisi rakentaa pitkää kaukolämpöputkistoa.

Långmossebergen on Patomeren mukaan "varsin hyvä paikka, jossa ei ole asutusta ihan vieressä ja joka on kaavassakin osoitettu tällaiseen toimintaan".

– Muuallakin Euroopassa tehdään tämäntyyppisiä ratkaisuja, että keskitetään jätteenpolttoa yhteen paikkaan.

Vantaan kaupunkiympäristölautakunnan lupajaosto tyytyi polttolaitoksen ympäristölupaa koskevaan avin päätökseen ja merkitsi sen tiedoksi 21. kesäkuuta.

Vantaan johtava ympäristötarkastaja Maarit Rantataro kertoo, että laitoksen ympäristöriskit on kartoitettu vaikutusten arvioinnissa ja listattu myös ympäristöluvassa.

– Onnettomuus- ja häiriötilanteet ovat mahdollisia, mutta ympäristölle haitallisten tapahtumien todennäköisyys on pieni ja niiden seuraukset rajoittuvat laitosalueelle, Rantataro summaa.

Riskejä ovat tulipalo, räjähdys tai nestemäisten tai pastamaisten jätteiden sekä kemikaalien pääsy maaperään ja viemäriin varastoinnin tai kuljetusten yhteydessä.

– Kemikaalivuotojen, palonesteiden ja sammutusvesien leviäminen laitosalueen ulkopuolelle on hyvin epätodennäköistä. Maaperän pilaantuminen laitosalueella on mahdollista muttei kovin todennäköistä. Pohjaveden pilaantuminen laitosalueen ulkopuolella on hyvin epätodennäköistä, sillä Fazerilan pohjavesialueen itäosan pinnan taso on korkeammalla kuin jätevoimala-alueella: laitosalueen pohjavedet eivät voi virrata sinne suuntaan.

Myös haitallisten savukaasujen pitkäkestoinen päästö on Rantataron mukaan "hyvin epätodennäköistä".