Monet paiskivat palkatta töitä futiksen vuoksi – Uefa Super Cupiin tullaan talkoohommiin ulkomailta asti

Helsingin Olympiastadionilla järjestetään 10. elokuuta historiallinen ottelu: koskaan aiemmin Suomessa ei ole pelattu eurooppalaisen seurajalkapallokilpailun finaalia.

Teneriffalla 40 vuotta asunut suomalainen Eija Seppänen de Hernandez, 63, on yksi Helsingissä 10. elokuuta pelattavan Uefa Super Cup -jalkapallo-ottelun vapaaehtoisista työntekijöistä.

– Ajattelin, että kun olen eläkkeellä, miksipä ei. Täytin hakemuksen ja pääsin mukaan, hän iloitsee.

Hänen työtehtäviinsä kuuluu espanjalaisen Real Madrid -joukkueen fanijoukon opastaminen. Hän ottaa fanit vastaan ja neuvoo arkipäiväisissä asioissa.

Real Madridin ja saksalaisen Eintracht Frankfurtin kohtaaminen Olympiastadionilla on historiallinen, koska koskaan aiemmin Suomessa ei ole pelattu eurooppalaisen seurajalkapallokilpailun finaalia. Paikalle odotetaan useita tuhansia ulkomaisia faneja.

Seppänen de Hernandez tunnustautuu Real Madridin vankaksi kannattajaksi.

– Jalkapalloilua olen seurannut jo vuosikymmeniä. Ei Espanjassa muuten voisi elääkään, kaikkihan siellä futista katsovat, hän naurahtaa.

Jätkäsaaressa asuvat Heli Suhtala Uvalic ja tytär Eloize Suhtala Uvalic ovat hekin mukana kisojen vapaaehtoistyössä.

– Ajattelimme, että olisi mukava aloittaa joku yhteinen harrastus, Heli Suhtala Uvalic kertoo.

Molemmat pääsevät auttamaan Kisahallille, minne pystytetään akkreditoitumispiste.

– Jalkapallo on meidän perheen harrastus, eikä tarvitse kysyä, kumpi joukkue voittaa, he naurahtavat.

Tyttären veikkaus on, että Real Madrid voittaa maalein 3–1, mutta äiti taas ennustaa lukemia 4–1.

Vapaaehtoisten työpanos on ainakin Uefa Super Cupille välttämätön.

Ilman heitä ei tällaista suurtapahtumaa voisi millään järjestää.

– Se on kyllä totta, sillä ilman heitä ei tällaista suurtapahtumaa voisi millään järjestää, arvioi Super Cupin projektijohtaja Kalle Marttinen Palloliitosta.

Marttisen laskujen mukaan vapaaehtoisten tarve on noin 390 henkilöä. Joukossa on myös varavoimaa, jos esimerkiksi sairastumisia joudutaan paikkaamaan.

Hakemuksia kertyi yhteensä 1 500 – niistä peräti puolet tuli ulkomailta.

Uefa Super Cupin ympärillä on runsaasti erilaisia vapaaehtoisten vastuulle annettuja työtehtäviä.

– Eniten heitä tarvitaan alkuseremonioihin, mutta lisäksi he ovat mukana esimerkiksi oppaina, kuljettajina, akkreditoinnissa, vieraiden vastaanottajina ja mediatehtävissä, Marttinen mainitsee.

– Aivan kaikkialla ei heitä voi käyttää. Esimerkiksi aitojen ja muiden suurten rakennelmien kokoaminen tehdään joko vakituisen henkilökunnan voimin tai sitten ostopalveluina. Kaikilla vapaaehtoisilla on vakuutus ja he työskentelevät palkatta.

– Tarjoamme heille kuitenkin työasut ja HSL:n matkakortin niille päiville, jolloin he työskentelevät, samoin ruokaa on tarjolla.

Suvilahdessa elokuussa järjestettävän Flow-festivaalin ympärillä uurastaa lähes 900 vapaaehtoista.

– Pitää muistaa, että laki säätelee tarkasti sen, mikä on vapaaehtoistyötä. Flow’ssa vapaaehtoiset eivät käytä autoja tai sirkkeleitä ja muita työkoneita. Vapaaehtoisia ei työskentele myöskään baareissa, kertoo Flow Festivalin tuotantopäällikkö Katariina Uusitupa.

– On tärkeää, että ammattilaiset tekevät ammattilaisten työt ja vapaaehtoiset tekevät avustavia, tukevia töitä. Tärkeintä vapaaehtoistyössä on mielekäs yhteisöllisyys.

Flow Festivalin vapaaehtoiset ovat mukana muun muassa infossa, opastuksessa, alueen siivouksessa ja kulunvalvonnassa.

Kulttuurin moniottelija Stuba Nikula on pohtinut paljon palkka- ja vapaaehtoistöiden rajaa etenkin suurten tapahtumien osalta.

– Värväytyminen vapaaehtoiseksi on hyvä tapa verkostoitua ja päästä töihin tapahtuma-alalle. Esimerkiksi itse tein aikoinaan Kaivopuiston kansanjuhlassa palkatta melkein millaisia hommia tahansa: olin rakentajana, purkajana, roudarina ja siivoojana.

– Kyllä siinä oppi näkemään selkeästi, miten suurtapahtumat rakentuvat ja miten niihin voi päästä vakituisiin töihin.

Myöhemmin hän on ollut muun muassa kehittämässä Tuska-festivaaleista nykyisen kaltaista suurtapahtumaa. Nykyisin Nikula toimii Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtajana.

Säätiö järjestää ensi viikon perjantaina alkavia Helsingin juhlaviikkoja.

– Juhlaviikoilla ei oikeastaan ole tarvetta käyttää vapaaehtoisia, koska tapahtuman luonne on aika lailla erilainen kuin esimerkiksi jollain tiiviin musiikkifestarin kohdalla, Nikula pohtii.

Verohallinto suhtautuu Nikulan mukaan nykyisin liian jyrkästi palkattomien vapaaehtoistöiden tekemiseen.

– Jos esimerkiksi Provinssirockissa palkatta auttava työtön nuori saa itselleen kaksi t-paitaa, verottaja voi tulkita sen palkaksi – ja nuorelta lähtevät työttömyyskorvaukset. Tämä on ihan liian tiukka asenne, Nikula moittii.

Johtava veroasiantuntija Tero Määttä selventää asiaa.

– Vapaaehtoistyö on yksinkertaisesti työtä sovittua vastiketta vastaan. Jos tästä poiketaan, silloin kyse on veronalaisesta tulosta.

Verohallinnon mukaan vakiintunut verotuskäytäntö on se, että vapaaehtoistyöntekijä saa ilmaiseksi ruoan, juoman ja pääsylipun kyseiseen tapahtumaan.

– Ilmaiseksi saatavista tuotteista ei tarvitse maksaa veroa, jos niiden arvo ei ylitä sataa euroa, Määttä tarkentaa.

– Parin t-paidan arvo ei yleensä ylitä sataa euroa, joten niistä ei verottajalle tarvitse maksaa veroakaan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut