Toveruutta Venäjään on vaikea vaalia, kun vastassa on hyökkäyssotaa käyvä maa.
Kulttuurisuhteet Suomen ja Venäjän välillä ovat käytännössä täysin katkenneet. Helmikuun lopussa alkanut Ukrainan sota laittoi ystävyystoiminnan itänaapurin kanssa kovan paikan eteen.
Suomi–Venäjä-seura on joutunut pohtimaan vahvasti sitä, miten toimia rajusti muuttuneessa tilanteessa.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli valtavan suuri järkytys kaikille seuran työntekijöille ja aktiivisille vapaaehtoisille. Ei taatusti kukaan Suomessa olisi voinut uskoa, että tällaista tapahtuu, myöntää Suomi–Venäjä-seuran Etelä-Suomen aluepäällikkö Päivi Kärnä.
– Heti alkushokin jälkeen laadimme kuitenkin useita kannanottoja, joissa jyrkästi tuomitsimme Venäjän iskun Ukrainaan.
Seuralla on Helsingissä seitsemän osastoa. Sota on vaikuttanut vahvasti kaikkien niiden toimintaan.
– Osastot olivat aluksi lamaantuneita ja hämmentyneitä. Pohdittiin koko ajan sitä, miten uudessa tilanteessa voitaisiin edes jollain tavalla toimia, Kärnä kertoo.
Iloiset illanvietot eivät nyt mahdu ohjelmaan.
Tilanne oli niin brutaali, että seura keskeytti heti kaiken yhteistoiminnan Venäjän virallisten tahojen kanssa. Esimerkiksi syys-lokakuulle suunniteltu suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi peruutettiin, eikä matkoja Venäjälle järjestetä.
– Kulttuuritapahtumia on kyllä järjestetty, mutta ne ovat olleet sellaisia kuin sodanvastainen konsertti tai pakolaisaiheinen näyttely. Iloiset illanvietot kansantansseineen eivät nyt mahdu ohjelmaan.
Sen sijaan yhteistyötä Suomeen muuttaneiden venäjänkielisten taiteilijoiden kanssa tehdään edelleen.
– Moni täällä asuva kulttuurialan ammattilainen on jyrkästi sodanvastainen ja sellaisten henkilöiden kanssa voimme tietenkin toimia, Kärnä kertoo.
Kun Suomeen saapui ukrainalaisia turvapaikanhakijoita, Suomi–Venäjä-seuran aktiivit ryhtyivät useilla paikkakunnilla auttamaan heitä.
– Moni ukrainalainen puhuu venäjää ja olemme halunneet antaa heille tulkkausapua aivan käytännön asioiden järjestelyissä.
Ukrainan kriisi on kirvoittanut Suomessa tiukkoja kommentteja etenkin sosiaalisessa mediassa. Myös seura on saanut jonkin verran vihapostiksi luokiteltavia kannanottoja.
– Sodan ensimmäisen viikon ajan pidimme seuran toimitilat Katajanokalla turvallisuussyistä suljettuina, mutta laajamittaista aggressiota järjestöämme tai venäjänkielisiä kohtaan ei kuitenkaan ole esiintynyt, Kärnä mainitsee.
– Ylipäätään julkisilla paikoilla ei venäjän kielen puhumista ole pelon takia edelleenkään tarvinnut kaihtaa, mutta tarkkaa tietoa näistä tapauksista ei ole.
Nykyisin Suomi–Venäjä-seuraan kuuluu vajaat 9 000 jäsentä. Tällä hetkellä heidän joukossaan on kohtalainen määrä ihmisiä, jotka eivät kesäkuun loppuun mennessä ole maksaneet jäsenmaksuaan. Seuran edeltäjään, Suomi–Neuvostoliitto-seuraan kuului aikoinaan jopa reilut 120 000 jäsentä.
– Ukrainan kriisi kestää todennäköisesti vuosien ajan. Se on selvää, että entiseen aikaan ei seuratoiminnassa ole paluuta, mutta sitten me toimimme toisella tavalla, Kärnä vakuuttaa.