Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Poliisipäällikkö: Huumeiden käyttöhuoneet eivät ratkaise kasvavaa huumeongelmaa Vantaalla – kun nuorimmat käyttäjät ovat 12-vuotiaita, tarvitaan toisenlaisia keinoja

Kaupunkilaiset näkevät huumeiden käyttöhuoneissa myönteisiä puolia, jos niiden sijainti mietitään tarkasti.

Kasvavaan huumeongelmaan puututaan parhaiten ennalta ehkäisevällä työllä, ei esimerkiksi käyttöhuoneilla. Tätä mieltä on Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.

Kesän aikana Vantaalla nuorimmat huumeiden käyttäjät ovat Koskimäen mukaan olleet 12-vuotiaita.

– Lapset ja nuoret tulee nostaa kärkeen koko huumekeskustelussa. Täytyy panostaa siihen, että kukaan ei aloittaisi käyttöä. Meidän kohtaamat huumeidenkäyttäjät ovat yhä nuorempia, hän painottaa.

Kansalaisaloite valvottujen käyttötilojen saamiseksi huumeiden käyttäjille ylitti heinäkuussa 50 000 rajan ja etenee eduskunnan käsittelyyn.

Koskimäen mukaan tilanne niin Vantaalla kuin valtakunnallisesti on paljon laajempi kokonaisuus kuin mikään yksittäinen toimenpide.

– Olen erittäin harmissani ja huolissani siitä, että meillä Suomessa ei mahdu huumekeskusteluun kuin yksi asia kerrallaan. Nyt se on käyttöhuoneet ja edellisen kerran kannabiksen laillistaminen, Koskimäki toteaa.

Koskimäki peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista poliittista strategiaa huumeiden käytön kitkemiseen.

Huumeet ovat kovan rikollisuuden moottori.

– Ennen kuin otetaan uusia keinoja käyttöön, pitäisi katsoa, miten me oikeasti voidaan lisätä huumeiden käyttäjien vastuunottoa tilanteestaan. Kukaan huumeidenkäyttäjä ei ole päässyt irti riippuvuudestaan, jos ei itse halua. Mutta silloin kun hän haluaa, siihen tulisi olla mahdollisuus välittömästi, Koskimäki korostaa.

Koskimäen mukaan poliisin perusarkea on tilanne, jossa poliisi ottaa kiinni huumeidenkäyttäjän, ohjaa eteenpäin hoitoon, mutta asiakas ei halua apua tai sosiaali- ja terveyspalveluilla ei ole mahdollisuutta ottaa koppia.

– Huumeet ovat kovan rikollisuuden moottori. Poliisi painii päivittäin asian kanssa. Lähes kaikilla kiinni jääneillä on nykyään puukkoja tai aseita repussa tai taskussaan, Koskimäki kertoo.

Koskimäki on uransa aikana käynyt tutustumassa muun muassa Portugalissa toimenpiteisiin, joilla heroiinin käyttöä vähennettiin.

– Portugalissa huumeidenkäyttäjä joutuu oikeuteen, jos hän ei mene arviointikeskusteluun sosiaalityöntekijän kanssa. Tällä tavoin avun piiriin ohjaaminen on siellä tuottanut hyviä tuloksia, Koskimäki sanoo.

Vantaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelupäällikkö Hanna Ahokas kokee, että ennalta ehkäisevä työ on paras keino vähentää huumeiden käyttöä. Huumeiden käyttöhuoneisiin liittyvään kokeiluun Ahokas ei laajemmin ota tässä kohtaa kantaa.

– Huumeiden käyttöhuoneiden perustaminen vaatisi lakimuutoksen, joten se ei ole nyt ajankohtainen, Ahokas kiteyttää.

Toteutuessaan huumeiden käyttäjille tarkoitetussa tilassa olisi terveydenhuollon työntekijöitä. Ahokkaan mukaan ammattiavun lisääminen on hyvä asia. Hän kokee, että käyttöhuoneet tarjoisivat mahdollisuuden madaltaa kynnystä muuhun päihdehoitoon.

– Jokainen huumeiden käyttäjä, joka hakeutuu ammattilaisten avun piiriin, on positiivista, koska silloin voidaan vähentää huumeidenkäytön haittoja ja antaa tarvittavaa tukea ja apua, Ahokas sanoo.

Kaupunkilaiset näkevät huumeiden käyttöhuoneissa myönteisiä puolia. Myyrmäkeläinen Sirpa Rantanen kokee, että käyttöhuoneet ovat positiivinen asia, jos ne vähentävät huumeiden käyttöä julkisilla paikoilla. Rantanen korostaa, että huumeiden käyttö on todella huono asia.

– Huumeiden käyttäjiä, kuin myös huumekauppaa, näkee kaupungilla lähes päivittäin. Valitettavasti sitä ei voi olla näkemättä, Rantanen toteaa.

Martinlaaksossa asuva Timo Aaltonen niin ikään suhtautuu huumeiden käyttäjien valvottuihin käyttötiloihin myönteisesti, mikäli sijainti pohditaan tarkasti.

– Huoneet eivät saa olla missään tapauksessa lapsia lähellä, Aaltonen painottaa.

Paalutorilla torikahvilaa pyörittävä Marja Uusitalo luottaa ammattilaisten päätöstentekoon.

– Jos ammattilaiset kokevat, että tilat ovat hyödyllisiä, minulla ei ole mitään niitä vastaan. Jossain käyttöä tapahtuu joka tapauksessa, Uusitalo toteaa.