Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Toimittajan kommentti: Onko kaikki suomalaisessa naisjääkiekossa sittenkään Pasi Mustosen syytä?

Helmikuussa 2018 Suomen naisten jääkiekon A-maajoukkuetta valmentanut Pasi Mustonen päätti ottaa kovat aseet käyttöön. Oli tiedossa, että joukkue oli hävinnyt neljä vuotta aiemmin olympialaisissa puolivälieräottelun Ruotsia vastaan, ja tulos oli valtava pettymys. Todennäköisesti Mustonen ajatteli, että samanlaiseen lopputulokseen ei nyt päädytä. Mustonen ei valmentanut joukkuetta Sotshin kisoissa 2014.

Mustonen otti erikoislaatuisen ratkaisun käyttöön: hän päätti kritisoida esimerkiksi naispelaajien laukaisutaitoa kesken turnauksen. Seurauksena avainpelaajista Venla Hovi antoi julkisuuteen kriittisiä lausuntoja päävalmentajasta, ja muutkin joukkueen keskeiset pelaajat olivat raivona päävalmentajansa lausunnoista. Kuinka se kehtaa, ja kesken tärkeän turnauksen?

Jälkikäteen voi vain spekuloida, miten tietoinen ratkaisu erittäin kovan keinon käyttö oli. Lopputuloksena raivoissaan olleet naisleijonat antoivat puolivälieräottelussa Ruotsille köniin 7-2. Lopulta Suomi sijoittui turnauksessa pronssille.

Jälkikäteen voi vain spekuloida, paljonko kovan ruletin pelaaminen vaikutti siihen, että Mustosen ja joukkueen tähtimaalivahdin Noora Rädyn tulehtuivat siihen mittaan, ettei Räty pelaa nytkään maajoukkueessa. Keväällä 2019 naisten maajoukkue oli joka tapauksessa lähempänä kultamitalia kuin koskaan sen historiassa. Kullan vei jatkoajalla sääntötulkinta, jonka olisi voinut viheltää toisinkin. Rangaistuslaukauskilpailu muistetaan muun muassa siitä, että se ratkesi Susanna Tapanin epäonnistuttua kotikatsomoon eriskummalliselta vaikuttaneen kikan jälkeen. Voi toki spekuloida, että jos maali olisi syntynyt, Tapani olisi nytkin juhlittu sankari – maalivahdin torjuttua muistot ovat erilaiset.

Rädyn ja Mustosen välejä hierottiin julkisestikin jopa absurdissa mittakaavassa. Mediapelin ymmärtävä kaksikko sai sivaltaa vuoron perään. Vuonna 2021 Räty jättäytyi pois MM-kisoista. Se oli Mustoselle tarpeeksi: Rätyä ei nimetty kuin varanaisen varanaiseksi kevään 2022 olympialaisiin.

Seurannut keskustelu oli suomalaisilta urheilutoimittajilta hämmentävän yksipuolinen: Suomi ei menestyisi ilman Noora Rätyä ja päävalmentaja Pasi Mustonen on toiminut harkitsemattomasti, jopa egoistisesti. Mustosesta sosiaalisessa mediassa käytetty kieli oli vähintäänkin raivokasta. Joukkueen kokoonpanossa oli tässä vaiheessa Ilveksen Anni Keisala, joka oli pelannut kyseisen kauden korkeintaan marginaalisesti Rätyä heikommin – joka tapauksessa erinomaisesti. Moni kollega tuntui unohtavan yhtäkkiä ensimmäisenä sen, että jääkiekko on joukkuelaji, jossa päävalmentaja vastaa kokonaisuudessa, päättää pelaajat ja pelaavan kokoonpanon. Toiseksi käyty keskustelu oli samalla selän näyttö Keisalalle – miltäköhän käyty, pelaajaa vähättelevä keskustelu hänestä mahtoi ylipäätään tuntua?

Jälleen puhuttiin kriisistä ja todellisuudentajunsa menettäneensä Mustosesta. Kotiin joukkue palasi pronssimitalit kaulassa. Mustonen joutui poistumaan turnauksesta kesken kaiken akuutin perhesyyn takia. Sosiaalisessa mediassa vastaanotto oli enimmäkseen irvimistä ja ilkkumista.

Elokuussa 2022 Yle tarrasi kunnon uutiseen kiinni ja selvitti ykköshyökkääjä Susanna Tapanin olleen pois MM-kisojen Yhdysvallat-ottelusta erikoisesta syystä: kaverin häiden takia. Kotikatsomoon ratkaisussa näyttäytyy kiusallisesti "ei me niitä kuitenkaan voiteta niin ihan sama" -fiilis. Ei tosiaan voitettu: pataan tuli huolellisesti maalein 1–6. Toki rehellisyyden nimissä voi myös sanoa, ettei ottelussa olisi käynyt toisin edes hyvällä tuurilla: Yhdysvallat vei laukaukset nimiinsä 54–7.

Tapanin ratkaisu kirvoitti tuoreeltaan harvoin nähtyjä reaktioita. Joukkueen luukkuvahtina MM-kisoissa pelaava Meeri Räisänen twiittasi samana iltana onnittelut samana päivänä 60 vuotta täyttäneelle isälleen tavalla, jota ei voi nähdä minään muuna kuin kunnon sivalluksena kaverinsa häissä viilettäneelle joukkuekaverilleen. Sittemmin on selvinnyt, että Tapanin ratkaisulla oli joukkueen johdon ja valmennuksen hyväksyntä. Reaktioista on pääteltävissä, että valmennus ja joukkueenjohto oli kuvitellut, ettei asia tule koskaan julkisuuden tietoon.

Tapanin ratkaisu on saanut naisten maajoukkueessa aiemmin pelanneet veteraanit raivoihinsa. Riittävästi maaotteluita elämässään pelannut Riikka Sallinen kommentoi Ilta-Sanomille, ettei antaisi Tapanille enää koskaan mahdollisuutta pelata maajoukkueessa.

Miten päävalmentaja Juuso Toivola on koskaan antanut moiseen ratkaisuun lupaa? Toivolaa on luonnehdittu mediassa "Pasi Mustosen vastakohdaksi".

Susanna Tapani on yksi 17 suomalaisesta jääkiekkoilijasta, jonka pelaaminen mahdollistuu muun muassa 10 000 euron urheilija-apurahan avulla. Ilta-Sanomien mukaan seuraavaksi pohditaan sitä, onko arvoturnauksesta hääloman pitäminen opetus- ja kulttuuriministeriön mielestä aivan okei vai lähdetäänkö asiassa tekemään selvitystä.

Joukkuelajeissa ei ole mitenkään poikkeuksellista, että pelaajat tietävät oman arvonsa. Ylipäätäänkin urheiluun on pesiytynyt Suomessa viime vuosinakin sellainen ilmiö, että pelaajat saattavat ymmärtää oman arvonsa jopa liiankin kanssa. Siitä seurauksena monet ovat hyvin mediataitavia tyyppejä ja monilla riittää sidosryhmää, jotka supattavat korvaan siitä, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Ilmiö on tuttu niin alasarjapalloilussa kuin maajoukkuetasollakin. Lopputuloksena saattaa hämärtyä se, ajatteleeko yksilö joukkueurheilussa enemmän joukkuetta vai itseään.

Vinkit ovat toki aina tarpeen. Sitten pitäisi muistaa kuitenkin se, mikä on urheilussa olennaista. Olennaisia seikkoja ovat ainakin kova harjoittelu sekä joukkueen arvoihin sitoutuminen. Valitettavan monille joukkueurheilun parissa toimivalle kummatkin asiat ovat täysin hepreaa. Mainittakoon, että Susanna Tapanin osalta sitoutumisessa harjoitteluun ei liene koskaan ollut mitään moitittavaa.

Sitoutumisen merkitys korostuu erityisesti, kun puhutaan lopulta varsinkin lyhyestä turnauksesta. Jokaisella on varmaan oma näkemyksensä siitä, mille janalle Susanna Tapanin ratkaisu tässä asettuu.

Palataan jälleen Pasi Mustoseen. Mustosta syytettiin hankalaksi jätkäksi, hänen metodejaan kyseenalaistettiin ja toimintaansa tiedotusvälineissä varsinkin. Käytetty kieli oli paikoitellen kieltämättä hämmentävänkin ronskia. Mustonen tiesi kuitenkin tarkalleen, mitä hänen pitää tehdä jotta joukkue saavuttaisi haluamansa: nousisi yksittäisessä turnauksessa Yhdysvaltojen ja Kanadan ohi ja tekisi historiaa. Yhden hylätyn maalin päässä se historian tekeminen olikin keväällä 2019, omissa kotikisoissa. Nytkin kahden kärjen saavuttamisesta ja jopa ohittamisesta unelmoidaan. Hyvä kysymys on, millainen todennäköisyys sillä tavoitteella on onnistua, jos kotikatsomoihin näyttää siltä että avainpelaajat tekevät mitä lystäävät.

Lopuksi esitetään kysymys: onko kaikki suomalaisessa naisjääkiekossa tapahtunut sittenkään Pasi Mustosen syytä?