Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Entistä useampi lapsi ei ole harrastanut viime vuosina muuta kuin pelaamista – ”Keskittymiskyky on päästäisen luokkaa”, manaa rehtori

Korona-aika vähensi lasten liikkumista ja harrastamista.

Keskittymiskyky on joillakin lapsilla päästäisen luokkaa. Sen on tuo nettimaailma tehnyt.

Näin lataa riihimäkeläisen Uramon alakoulun rehtori Jyrki Mutta ja jatkaa, että maailma ylipäänsä on muuttunut kovin hektiseksi. Rehtori toteaa, että niin pelit kuin tiktokit on suunniteltu juuri tätä varten.

– Kun lapsi aloittaa harrastuksen, niin siihenhän pitäisi sitoutua. Moni ei enää pysty siihen. Jos puhutaan yläkouluikäisistä lapsista, niin huolestuttavan suuri osa heistä saa vierotusoireita, jos puhelimen ottaa pois, Mutta kertoo Aamuposti-lehdelle.

Koronapandemia vähensi lasten liikkumista ja harrastamista.

Silti rehtori on tällä hetkellä toiveikas. Hän tietää, että kaikesta huolimatta monet lapset ovat hyvinkin aktiivisia.

Yleensä vanhemmat mahdollistavat tämän.

– Nyt lapset ovat löytäneet takaisin harrastusten pariin. Uskoisin, että tilanne on palaamassa pikkuhiljaa normaalitasolle.

Kun koronarajoitukset tulivat, harrastajamäärät laskivat rajusti.

Harrastukset ovat merkityksellisiä kavereiden saamisen kannalta.

Jyrki Mutta

Uramon koulu pyrki vastaamaan siihen lisäämällä kerhotoimintaa turvallisen kokoisissa, pienemmissä ryhmissä.

Jyrki Mutta toteaa, että polarisaatio lasten harrastamisen kannalta oli tuttu ilmiö jo ennen koronaa. Sitä on edelleen.

Polarisaatio eli eräänlainen kahtiajakautuminen menestyviin ja heikommin pärjääviin voi näkyä koulumaailmassa Muttan mukaan niin, että huomataan, että ne, jotka eivät harrasta mitään, täyttävät vapaansa jollakin muulla.

– Ja harvemmin millään fiksulla. Usein pelaaminen tuli tilalle, kun harrastukset korona-aikana loppuivat. Pelaamisessakin toki on hyviäkin puolia, ja sitä voi hallita ruutuajalla.

Tytöt eivät pelaa rehtorin mukaan lähellekään siinä määrin kuin pojat.

– Toisaalta sitten tytöillä on TikTokkia ja kaikennäköistä muuta, mitä älypuhelimella tehdä.

Jyrki Mutta huomauttaa, että ennen vanhaan leikittiin ja pelailtiin porukassa kaikenlaista.

Ei enää.

Rehtori sanoo olevan tavattoman tärkeää, miten valveutuneita vanhemmat ovat.

Harrastukset ovat merkityksellisiä myös kavereiden saamisen kannalta, ja ne sosiaalistavat lasta.

– Kolme koota eli kustanna, kuljeta, kannusta, neuvotaan monesti vanhempia.

Mikä sitten on sopiva määrä harrastuksia alakoululaiselle?

– Se on hyvin yksilöllistä. Toinen jaksaa enemmän kuin toinen. Tärkeintä on, että jokaiselle tarjotaan mahdollisuus löytää itselleen edes yksi sopiva harrastus.

Rehtori listaa juuri nyt lapsia kiinnostavia harrastuksia.

– Perinteisesti tietenkin joukkuelajit, kuten jalkapallo, salibandy, koripallo ja käsipallo vetävät aina porukkaa. Lisäksi Riihimäellä on paljon tarjontaa esimerkiksi erilaisissa voimisteluryhmissä, kuten cheerleadingissa. Ne ovat tyttöjen suosikkeja.

Tämä juttu on julkaistu aiemmin Aamuposti-lehdessä.