Espoo ja Vantaa ovat molemmat nopeasti kasvavia kaupunkeja. Erojakin löytyy.
– Espoo ja Vantaa muistuttavat koko ajan enemmän toisiaan. Vantaa ei ole muuttumassa Espooksi, mutta Espoo on lähestymässä Vantaata, väestö- ja aluekehitysasiantuntija Timo Aro lausuu.
Aro selvittää toteamuksensa taustoja. Oleellista on Espoon muutos.
– Espoo miellettiin aiemmin pientalovaltaiseksi kaupungiksi, joka houkutteli hyvin toimeentulevaa koulutettua keskiluokkaa. 2010-luvun puolivälistä alkaen Espooseen on valmistunut paljon pieniä asuntoja hyvien liikenneyhteyksien varrelle, eikä muuttajien sosioekonominen rakenne ole enää kaupungin verotulojen kasvua ajatellen yhtä edullinen, Aro sanoo.
Yksi kahta kaupunkia yhdistävistä tekijöistä löytyy muuttoliikkeestä. Muista kunnista vuosina 2015–2021 Espooseen muuttaneista 85 prosenttia ja Vantaalle muuttaneista peräti 95 prosenttia on vieraskielisistä. Ero on merkittävä Helsinkiin ja muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna.
Aron mukaan vieraskielisten suuri osuus kuntien välisessä muutossa alkoi näkyä Espoossa ja Vantaalla jo 2000- mutta varsinkin 2010-luvulla.
Molemmat kaupungit kasvavat nopeasti. Espoon väestönkasvu on viime vuosina kivunnut yli 1,5 prosenttiin. Vantaalla luku on ollut useana vuonna jopa 2,5 prosentin tuntumassa.
– Suurissa kaupungeissa noin 0,5–1 prosentin kasvu olisi optimi. Jos mennään yli yhden tai kahden prosentin, alkaa tulla negatiivisia vaikutuksia, jollei kasvuun varauduta perusteellisesti, Aro sanoo.
Monessa kaupungissa näytetään Aron mukaan suhtauduttavan kasvuun ajatuksella, että "otetaan kaikki, mikä on saatavissa".
Vantaalle ovat kaikki tervetulleita.
– Itse olen sitä mieltä määrällisesti ja suhteellisesti kova kasvu vuodesta toiseen vaatii kaupungilta paljon. Pitää olla todella tarkkana, että investointikone on rasvattu ja palvelut pysyvät perässä. Investoinneissa pitää katsoa pitkälle tulevaisuuteen 2030-luvulle ja siitä eteenpäin.
Aro toivoo, että Vantaallakin otetaan vakavasti myös kasvun tuomat uhat.
– Mielestäni kaupungin kasvu on kestävää ja tervettä, kun se on tasapainoista ja monipuolista. Silloin osa kasvusta tulee luonnollisen kasvun myötä ja osa maan sisäisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton myötä.
Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ei pidä ajatuksesta, että Vantaan tulisi ryhtyä valikoimaan keitä kaupunkiin muuttaa tai mistä kaupunkiin muutetaan.
– Vantaalle ovat kaikki tervetulleita. Vantaa on avoin jokaiselle muuttajalle.
Viljasen mielestä optimaalisen kasvuprosentin määrittely on vaikeaa. Hän muistuttaa, että kasvun tuoksinnassa Vantaalla on pyritty säätelyllä monipuolistamaan uuden asuntotarjonnan kokojakaumaa ja myös pientaloalueiden säilymisestä on pidetty huolta.
– Vantaa on selvinnyt kasvusta hyvin. Palvelut ovat pysyneet kasvun vauhdissa, sillä investointeja on tehty runsaasti. Vantaalla on valmistunut vuosittain jopa kymmeniä uusia päiväkoteja, useita kouluja ja sen lisäksi kouluja on laajennettu.
Viljanen korostaa Espoon ja Vantaan olevan kovin kriteerein mitattuina menestyviä kaupunkeja. Koviksi kriteereiksi hän nimeää muun muassa vetovoiman, asuntokannan kehityksen ja yritysten määrän kasvun.
– Ihmisten halu muuttaa Vantaalle osoittaa selkeästi Vantaan menestystä ja sitä, että se on pärjännyt kasvusta hyvin. Vantaa ei ole missään historiansa vaiheessa ollut taantuva kaupunki, vaan päinvastoin, Viljanen sanoo.
Erojakin Espoon ja Vantaan väliltä edelleen löytyy. Vantaalla asuu ja Vantaalle muuttaa työikäistä väkeä, mutta huipputuloiset ovat harvassa. Suurista kaupungeista huipputuloiset valitsevat keskimääräistä useammin Espoon tai Helsingin.
– Verotettava tulonsaajien mediaanitulo per asukas on Espoossa ihan omaa luokkaansa suuria kaupunkeja verrattaessa, Aro sanoo.
Luku on Espoossa suurista kaupungeista korkein siitäkin huolimatta, että Espoossa asuu paljon hyvin pienituloisia opiskelijoita.
Jos kaikki tulot asetetaan samalle janalle, mediaani kertoo keskimmäisen tulon.
Suuret kaupungit onnistuvat usein houkuttelemaan hyvätuloisia meren- tai järvenrantatonteilla, Aro muistuttaa.
– Vantaalta puuttuu elementti, joka asukasbarometrien mukaan vaikuttaa elämänlaatuun ja kaupungin maineeseen. Meren- ja järvenrantatonttien olemattomuus on iso puute. Vantaan pitäisi löytää jotain muuta, jolla tietyt alueet voisivat erottua ja olla riittävän houkuttelevia myös hyvätuloisille.