Keltainen puutalo Villa Söderbo toimi myllärin kotina.
Tikkurilan mylly ja myllärin huvila ovat ajalta ennen toista maailmansotaa, jolloin kaupungistuminen ja suurimittakaavainen teollisuusrakentaminen olivat vasta aluillaan. Teollistumisen alkuvaiheissa useat yrittäjät ja työntekijät asuivat työnsä äärellä. Näin oli myös Tikkurilassa, jossa mylläri perheineen asui myllyn viereisessä Villa Söderbossa.
Lue myös: Tikkurilan keskustassa sijaitsevat suojellut rakennukset laitettiin myyntiin
Tikkurilan mylläri Ernst Söderling oli toiminut Hanabölen vesimyllyn vuokramyllärinä vuodesta 1904 lähtien. 1930-luvun alussa Söderling päätti perustaa Tikkurilaan oman myllyn. Komea kaksikerroksisen mylly valmistui vuonna 1934 Keravanjoen varrelle, nykyistä Heurekaa vastapäätä.
Tikkurilankoskea oli padottu vesimyllyjä varten jo useamman vuosisadan ajan, mutta otollisesta sijainnista huolimatta Söderlingin myllyssä ei käytetty vesivoimaa, vaan voimanlähteenä oli uutta tekniikkaa edustava polttomoottori ja vuodesta 1945 sähkömoottori.
Myllyn viereen mylläri rakennutti vuonna 1938 perheelleen asuintalon, Villa Söderbon. Myllyn konttori, joka oli aiemmin ollut pahvilevyin eristetty huone meluisten myllykoneiden vieressä, siirrettiin nyt asuintalon alakertaan.
Konttorista johdettiin yritystä, joka oli saanut nimekseen Tikkurilan Vehnämylly - Ernst Söderling. Kyse oli nimenmukaisesti vehnämyllystä.
1930-luvulta lähtien vehnän suosio kasvoi Suomessa, mutta paikallisten myllyjen jauhot eivät yleensä yltäneet ulkomaisen tuontijauhon laatuun. Söderling kuitenkin testautti vehnäjauhojaan tikkurilalaisilla asukkailla hyvin tuloksin. Tikkurilan myllyn jauhatuskapasiteetti kasvoi nopeasti kaksinkertaiseksi ja sen tuotteliain kausi oli 1940-luvun lopulla.
Myllyn toiminta loppui 1950-luvulla, mutta rakennuspari on säilynyt ja suojeltu tärkeänä osana Tikkurilan lähes kadonnutta rakennusperintöä, jossa yhdistyy puisten asuintalojen ja maalaiskunnan teollisuusyrittäjän elämäntyö.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.