Voimalinjojen sijainti lähellä ratikan ajolankoja vaati vaihtoehtojen pohtimista.
Vantaan ratikan suunnittelussa on tullut vastaan yllättävä haaste, jollaista esimerkiksi Tampereen ratikan rakentamisessa ei ole tarvinnut ratkoa. Ratikkareitin varrella Pakkalassa, kauppakeskus Jumbon vierellä, sijaitsee voimalinjoja liian lähellä ratikan ajolankoja. Tai niin ainakin voimalinjat omistava Fingrid on ilmoittanut.
Voimalinjat kulkevat Tasetien ja Väinö Tannerin tien viertä noin kilometrin verran aivan ratikkareitin tuntumassa. Läheisyys saattaa aiheuttaa ongelmia, kuten ratikan pysähtymisen tai pahimmillaan sähköturvallisuusriskin.
– On vielä sähköteknisesti epäselvää, kuinka lähellä ne voivat toisiinsa nähden sijaita, sanoo Vantaan ratikan hankejohtaja Tiina Hulkko.
Jos ne ovat liian lähellä, yksi vaihtoehto voisivat olla akkukäyttöiset ratikat. Akut otettaisiin käyttöön Jumbon kohdalla laskemalla virroitin alas ja ajamalla voimalinjojen kohdalla akkuvoimalla. Kun ratikka kääntyy Pakkalanrinteen kohdalla Väinö Tannerin tieltä Aviapoliksen aseman suuntaan, virroitin nostettaisiin takaisin.
Hulkon mukaan Tampereen ratikoissa on akut, vaikka niitä ei erikseen tilattu. Niiden teho ei kuitenkin ole suuren suurta.
– Akkukäyttöisyys tuo lisää painoa ja lisää vähän liikennöinnin hintaa. Kustannuksia selvitetään, Hulkko sanoo.
Koska ei ole ehdottoman varmaa, aiheuttaisiko ratikan ja voimalinjojen läheisyys ongelmia, asiaa vielä tutkitaan. Saksasta kysytään, miten siellä vastaavanlaiset tilanteet on ratkottu.
On vielä sähköteknisesti epäselvää, kuinka lähellä ne voivat toisiinsa nähden sijaita.
Hankejohtaja Tiina Hulkko
Parasta olisi, että voimalinjat saataisiin maan alle. Siitä on käyty keskusteluja Fingridin kanssa.
– Pitkän aikavälin tavoitteena on saada voimalinjat maan alle, ja kehittää Jumbon ympäristöön keskustamaista kaupunkia. Ratikan aikatauluun nähden tämä kuitenkin tulee liian myöhään.
Myös Länsimäentien vieressä sijaitsee voimalinjoja, jotka ovat Helenin, mutta ne voidaan "kiertää" kadun sijoittamisella. Pakkalassa vastassa on Jumbon seinä.
Hulkko sanoo, että Fingridin kielteinen kanta siihen, voiko ratikkalinjoja suunnitella voimalinjojen viereen, tuli "turhan myöhään". Se saatiin viime vuonna.
– Ei se vaikuta aikatauluun, mutta hidasti suunnittelua, kun odotimme tietoa.
Vielä syksyllä on tulossa ratikan uusia luonnoksia esittelyyn ja asemakaavoja hyväksyttäväksi.
– Ensi keväänä suunnitelmat ovat valmiina.
Jos ratikan rakentamisesta tehdään kaupunginvaltuustossa päätös ensi kesään mennessä, kuten muun muassa kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toivoo, rakentaminen voisi alkaa 2024. Tavoite on, että lähes 20 kilometrin mittainen reitti Helsingin Mellunmäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Pakkalan kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle olisi valmis 2028.
Ratikan matka-aika päästä päähän on noin 50 minuuttia, mutta ensisijainen tarkoitus ei olekaan tehdä lentoasemareittiä vaan kohentaa joukkoliikennettä reitin varrella ja mahdollistaa uusien asuntojen rakentamista sekä työpaikkojen perustamista. Arvio on, että ratikka tuo uusia asukkaita yli 60 000 ja työpaikkoja yli 30 000.
Ratikan kustannusarvio on yleissuunnitelman mukaan hieman alle 400 miljoonaa euroa, mutta se päivitetään suunnitelmien edistyessä ja muuttuessa.
Hintalappu määrittyy tarkkojen kustannuslaskelmien ja maanrakentamisen kustannusindeksin perusteella. Kustannuksiin vaikuttaa myös muun muassa maailmanpoliittinen tilanne.
– Voi olla, että indeksiä päivitetään vielä ensi keväänä, Hulkko toteaa.
Vantaan ratikan yleissuunnitelman teko alkoi 2018 ja yksityiskohtaisempi suunnittelu 2020.