Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Ysiluokkalaisten englannin taito heikentyi – Arvosanaksi 7

Yhdeksäsluokkalaisten englannin kielen taito on heikentynyt, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista. Karvi arvioi A-englannin oppimistuloksia keväällä 2021 ja tulokset olivat heikommat kuin edellisessä vastaavanlaisessa arvioinnissa vuonna 2013.

Yhdeksäsluokkalaisten englannin taito jäi tyydyttävälle tasolle, kouluarvosanana 7:ään. Toimivaksi peruskielitaidoksi on määritelty arvosana 8.

Parhaiten oppilaat menestyivät luetun ymmärtämisessä, mistä arvosanaksi tuli 8. Kehnoin taso oli kirjoittamisessa, arvosana 6. Puhumisen ja kuullun ymmärtämisen arvosana oli 7.

Lähes kolmannes (29 prosenttia) kaikki neljä osataitoa tehneistä oppilaista ei yltänyt hyvään tasoon (kouluarvosana 8) missään osataidossa.

Tytöt ja pojat osaavat arvioinnin mukaan englantia yhtä hyvin.

Etelä-Suomen oppilaat menestyivät muiden aluehallintovirastoalueiden oppilaita paremmin kaikissa osataidoissa.

Arviointikriteereitä tulkitaan kouluissa eri tavalla.

Johtava arviointiasiantuntija Marita Härmälä, Karvi

Kaupunkikouluissa osaaminen oli parempaa kuin taajamissa ja maaseudulla.

Lukioon aikovien kielitaito oli kaikissa osataidoissa ammatilliseen koulutukseen aikovien kielitaitoa parempi.

– Jatko-opintojen kannalta heikohko menestyminen eritoten kirjoittamisen tehtävissä tarkoittaa haasteita toisen asteen opinnoissa ja opetuksessa. Vaikka oppilaat käyttävät englantia vapaa-ajallaan ja siten kokevat englannin taitonsa hyväksi, vapaa-ajan kielenkäyttötilanteet eroavat usein opinnoissa ja myöhemmin työelämässä vastaantulevista tilanteista. Toiselle asteelle näyttää myös siirtyvän melko heterogeeninen joukko oppilaita, joista osalla on enintään tyydyttävät taidot, pohtii tiedotteessa arviointiryhmän jäsen, dosentti Katja Mäntylä Jyväskylän yliopistosta.

Mäntylä toimii myös ylioppilastutkintolautakunnassa.

Se, mihin arvosanaan osaaminen riittää, vaihtelee kouluittain. Karvin arvioinnissa saman tuloksen saaneet oppilaat ovat saaneet eri kouluissa varsin erilaisia arvosanoja.

Karvi huomauttaa kuitenkin, että sen arviointi kohdistui kuitenkin vain osaan opetussuunnitelman sisällöistä. Esimerkiksi tuntityöskentelyn osuus arvosanassa jäi arvioinnin ulkopuolelle.

– Erityisesti puhumistehtävissä koulujen välinen vaihtelu oli suurta, mikä voi osaltaan kertoa siitä, että arviointikriteereitä tulkitaan kouluissa eri tavalla. Vuonna 2020 käyttöön otettujen päättöarvioinnin kriteerien jalkauttamiseksi opettajat tarvitsevatkin runsaasti käytännön harjoittelua ja malliarviointeja kullakin arvosanalla vaaditun osaamisen konkretisoimiseksi, toteaa tiedotteessa johtava arviointiasiantuntija Marita Härmälä.

Tuorein arviointi järjestettiin keskellä koronapandemiaa, mistä johtuen runsas puolet oppilaista teki tehtävät etäopetuksessa ja loput lähiopetuksessa.

Karvi nostaa arviointinsa perusteella esiin kolme kehittämiskohdetta.

Ensinnäkin perusasteella tulee kiinnittää enemmän huomiota niiden oppilaiden tukemiseen, joiden englannin kielen osaaminen uhkaa jäädä heikoksi perusopetuksen päättövaiheessa.

Toiseksi tulee lisätä kouluarvosanojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. Tarvitaan lisäselvityksiä siitä, mistä osatekijöistä oppilaiden päättöarviointi koostuu.

Kolmas kehittämiskohde on oppilaiden puhumisrohkeuden lisääminen. Englannin puhumista tulee harjoitella nykyistä monipuolisemmin erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa arkielämän tilanteissa, mutta myös etäyhteyksien antamia mahdollisuuksia hyödyntäen.