Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

"En ole lupautunut olemaan orjatyössä" – Tällainen on hoitajat pöyristyttänyt lakiesitys, jolla irtisanoutunutkin voidaan pakottaa suojelutyöhön

Hoitajajärjestöt ja yksittäiset hoitajat ovat pöyristyneitä siitä, että hallitus antoi eilen illalla eduskunnalle lakiesityksen välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana.

Hoitajien suussa lakiesityksen nimeksi on muotoutunut pakkolaki, sillä lain avulla hoitajat voidaan pakottaa töihin työtaistelun aikana. Esimerkiksi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) sen sijaan on puhunut potilasturvallisuuslaista.

Lakiesitys mahdollistaa esimerkiksi työaikalaista poikkeamisen, jos asiakkaiden tai potilaiden henki tai terveys on vaarassa työtaistelun vuoksi. Tällaisessa tilanteessa voidaan esimerkiksi poiketa lakisääteisistä lepoajoista tai työajoista. Myös vuosiloma voidaan keskeyttää tai sitä voidaan siirtää.

Työntekijän omaa suostumusta ei esityksen mukaan tarvita, mutta työmääräys ei saa olla työntekijän henkilökohtaisen tilanteen kannalta kohtuuton eikä siitä saa aiheutua vaaraa työturvallisuudelle.

– Lakiesitys puuttuu rajusti hoitajien perusoikeuksiin ja asettaa naisvaltaisen alan työtaisteluissa täysin eri asemaan miesvaltaisten alojen kanssa, hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer kommentoivat julkilausumassaan tänään.

Oikeus kielsi teho-osastojen hoitajalakot – Lindén Ylellä: potilasturvallisuuslakia viedään silti eteenpäin

Kuntatyönantaja KT sen sijaan on ilmoittanut kannattavansa lakiesitystä.

– Erityisesti mahdollisuus siirtää tai keskeyttää työtaistelu on tarpeellinen. On tärkeää, että lakiesityksessä on huomioitu myös joukkoirtisanoutumisen mahdollisuus, sanoo tiedotteessa neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.

Lakiesityksen mukaan myös työtaistelutoimena irtisanoutunut hoitaja voidaan määrätä laissa määriteltyyn työhön. Määräys voidaan antaa, vaikka hoitaja olisi jo siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen.

Työnantajan tulee esityksen mukaan hakea hoitajan työmääräystä aluehallintovirastolta.

Työnantajan on perusteltava hakemuksensa, sillä lakiesityksen mukaan työtaistelun murtaminen tulisi kyseeseen vain silloin, jos muut keinot eivät ole riittäviä asiakkaiden ja potilaiden hengen tai terveyden vakavan vaarantumisen estämiseksi. Lisäksi pakkokeinoja saa lakiesityksen mukaan käyttää vain siinä laajuudessa kuin tämä on mainitussa tarkoituksessa välttämätöntä. Ensisijaisiksi toimiksi mainitaan toiminnan uudelleenjärjestelyt ja neuvotteluratkaisut.

– Laki tulisi antamaan työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat. Käytännössä laki vie kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla, Tehy ja Super kuitenkin näkevät.

Lakiesityksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on esitystä laatiessaan varattava työtaisteluun ryhtyneen ammattijärjestön kyseisessä sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikössä toimivalle ammattiosastolle mahdollisuus lausunnon antamiseen. Lisäksi työmääräys ei esityksen mukaan saa olla kohtuuton työntekijälle.

Hoitajat suomivat lakiesitystä sosiaalisessa mediassa.

– Meillä on ennennäkemätön pula sote-alan työntekijöistä. Miten cool pääministerimme ratkoo tätä ongelmaa? Pakkolailla. Alan työntekijänä olen tyrmistynyt. Ei ole mitään sanoja. Raivoa ja pettymystä, kommentoi Twitterissä esimerkiksi sosiaalialalla työskentelevä Minna Minkkinen, joka on myös tamperelainen kaupunginvaltuutettu (vas.).

– Rakastan hoitotyötä ja työtäni, mutta en ole lupautunut olemaan orjatyössä. Olen hyvin turhautunut siitä, että hoitajien selkänahasta jatkuvasti kaikki revitään ja vielä halvalla, twiittaa Hus-hoitaja Nizo Dara.

Moni sote-alalla työskentelevä kommentoi, että laki vain pahentaa työvoimapulaa eikä kannusta alalle valmistuvia hakemaan ammattioikeuksia.

Hallituksen esityksessä kritiikkiä on herättänyt muun muassa se, että vaikka sen on sanottu olevan tarkkarajainen työkalu tehohoidon ja kotihoidon ongelmiin, lain voimassaoloalat määritellään esityksen pykälässä 5 huomattavasti laajemmin. Pykälässä on 10-kohtainen lista toiminnoista, joihin aluehallintovirasto voi määrätä kunnallisessa työpaikassa olevan sote-ammattihenkilön työtaistelun aikana.

Mukana on tehohoidon ja kotihoidon lisäksi muun muassa ensihoito ja synnytysten hoito sekä päivystys, pitkäaikaissairauksien hoito ja sairaalaosastohoito niiltä osin kuin hoitamatta jättäminen vaarantaisi potilaan terveydentilan vakavasti. Myös esimerkiksi näihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset on mainittu.

– Aika tarkkaan tuo koskee kaikkia hoitotyötä tekeviä, kommentoi Twitterissä esimerkiksi espoolainen Tehy-aktiivi Outi Saarelainen (kesk.).

Hus: Joukkoirtisanoutumisissa kriittisiin toimintoihin tarvittaisiin kolmannes hoitohenkilökunnasta

Hus: Päivystysleikkaukset pahoin ruuhkautuneet Töölön sairaalassa – Jonossa noin 70 potilasta

Lain vastustajat pitävät nyt kovaa meteliä, mutta esimerkiksi hallituksen ministerit ovat olleet asiasta sosiaalisessa mediassa vaitonaisia.

Ministeri Lindén ei aio viedä kiisteltyä potilasturvallisuuslakia hallituksen käsittelyyn

Esimerkiksi lakia ajanut ja muuten ahkerasti twiittaava Aki Lindén on kommentoinut lakia Twitterissä viimeksi huhtikuun lopussa. Tuolloin hän kritisoi väitettä, että hän olisi murtanut hoitajalakon.

– Potilasturvallisuuslaki ei oltu vielä edes säädetty ja se olisi ollut viimesijainen keino turvata potilaiden henki ja terveys, jos suojelutyötä ei anneta riittävästi kaikkein sairaimpien hoitoon. Mitä väärää tässä olisi ollut, Lindén twiittasi.

Hus: Yli 1 000 leikkausta jäi tekemättä viime viikolla hoitajien lakon vuoksi – Potilasturvallisuuslaki viimeinen keino turvata hoito

Kiireellisiäkin tutkimuksia joudutaan perumaan, kertoo Hus – Päivystysten ruuhkautuminen on vältetty yhdestä merkittävästä syystä

Kansanedustaja pöyristyi pakkolakisuunnitelmasta – "Kenenkään ei pitäisi lähteä töitten jälkeen itkien kotiinsa"