Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hiipuvasta lukutaidosta huolestunut opettaja: "Lapselle kannattaa lukea iltasatu senkin jälkeen, kun hän on oppinut lukemaan"

Lukeminen kehittää lasta monin tavoin. Opettaja ja kirjailija Riika Kotka antaa hyviä vinkkejä.

Luokanopettajana yli 500 oppilaan espoolaiskoulussa työskentelevä Riika Kotka on huolestunut lasten ja nuorten hiipuvasta lukutaidosta. Opettajien huolen lisäksi lukutaidon heikentyminen näkyy muun muassa PISA- ja PIRLS-tutkimuksista.

Yksi syy rapautuvaan lukutaitoon on Kotkan mukaan perheiden kiireinen ja liiallisten harrastusten täyttämä elämä. Perheiden yhteinen rauhallinen aika on vähentynyt.

– On tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä ja että läksyt käydään yhdessä läpi, Kotka korostaa.

Lukemaan oppii lukemalla paljon, päivittäin. Lapsen kannattaa lukea 10–15 minuuttia itse valittua kirjaa, romaania tai tietokirjaa.

– Jos lapsen lukeminen on työlästä, lukemisessa voi edetä vuorotellen niin että lapsi lukee vaikkapa kaksi virkettä ja vanhempi lukee sivun loppuun, Kotka vinkkaa.

– Lapselle kannattaa lukea iltasatu vielä senkin jälkeen, kun hän on itse oppinut lukemaan.

Riika Kotka on sitä mieltä, että lasten kännykällä tai tietokoneella pelaamiseen käyttämää aikaa pitää rajata.

Tarvitaan myös digitaalista lukutaitoa, jotta osaa erottaa valeuutiset oikeista ja ymmärtää someviestejä meemeineen.

– Lukeminen vaikuttaa positiivisesti aivojen kehittymiseen ja kykyyn keskittyä. Tarinoiden avulla voi lievittää stressiä ja käsitellä vaikeitakin asioita.

– Lukuläksyjä pitää lukea ääneen. Lukemisen oppimiseen tarvitaan toistoja ja taas toistoja. Ensin kehittyy tekninen lukutaito ja sen päälle ymmärtävä lukutaito. Sen lisäksi tarvitaan myös digitaalista lukutaitoa, jotta osaa erottaa valeuutiset oikeista ja ymmärtää someviestejä meemeineen.

Ekaluokkalaisia opettava Riika Kotka tietää, että erot lasten lukutaidossa voivat olla suuria. Siinä kun toinen opettelee vasta kirjaimia, toinen lukee jo Harry Pottereita.

– Jos lapsen äidinkieli ei ole suomi, äänikirjojen kuuntelu on hyvä keino kehittää kielellistä osaamista. Selkokieliset kirjat ovat myös hyvä vaihtoehto.

Lukeminen on tärkeää senkin vuoksi, että kirjojen kieli on ilmaisultaan rikasta ja se avartaa lapsen kokemusmaailmaa. Se tukee oikeinkirjoista ja antaa työkaluja myös tunneilmaisun kehittämiseen.

– Monet ristiriidat johtuvat väärinkäsityksistä eli siitä, että osapuolet eivät osaa sanallistaa tuntemuksiaan.

Kotka muistuttaa, että hyvä lukutaito on perusta jatko-opinnoille ja vaikkapa sille, että pystyy hoitamaan asioitaan Kelassa.

Riika Kotkan mielestä opiskelun ei tarvitse olla puurtamista, vaan se voi olla hyvinkin toiminnallista. Ihmisiä yhdistää tarve kertoa tarinoita. Kotka on havainnut, että lavarunous ja räppi ovat rohkaisseet nuoria tuottamaan tekstiä.

– Koulussa edistän oppilaiden kertomistaitoja rohkaisemalla heitä omien tarinoiden kehittelyyn. Oppilaiden kanssa syntyy erilaisia tekstejä, kuten runoja ja satuja, joista syntyy myös näytelmiä. Usein jo ensimmäisenä keväänä koko luokka kirjoittaa lyhyitä haiku-runoja, vaikka he olisivat vasta oppineet lukemaan. Haikut olen kokenut hyväksi tavutuksen harjoitukseksi luovan ilmaisun lisäksi. Nimenomaan runot innostavat nekin oppilaat kirjoittamaan, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, Kotka kertoo.

Kotkan mielestä on tärkeää, että lapsi saa kotona lukevan aikuisen mallin.

Hälyttäviä signaaleja on paikoin näkyvissä. Jos kodissa ei arvosteta lukemista ja muita koulussa opittavia taitoja, se heijastuu lapseen.

Riika Kotka on kirjoittanut yhdessä asiantuntijoiden kanssa sanataideoppaita. Aviador-kustantamon Runomatkaoppaasta ja Sanastajan Tarinamatkaoppaasta sanojen metsästäjille löytyy runsaasti sanataiteeseen liittyviä toiminnallisia harjoituksia.

Riika Kotka vinkkaa, että Lukupalat (WSOY), Kirjatiikeri (Mäkelä) ja Kirjakärpänen (Karisto) ovat laadukkaita kotimaisia kirjasarjoja eri tekijöiltä. Ne sopivat lukemaan opetteleville ja myös suomea toisena kielenä opiskeleville lapsille.

Capuchina-kustannus julkaisee kuvitettuja kotimaisia lastenkirjoja. Se on julkaissut äskettäin Riika Helle-Kotkan kirjoittaman Myrskyn Aarre -kirjan, joka virittää keskustelua lapsen ja aikuisen välille.

– Timo Parvelan kirjoittama kirjasarja Kepler 62 on avaruusseikkailullaan innostanut useita 9-vuotiaita oppilaitani lukemisen pariin, Kotka sanoo.