Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Historiallinen tilanne: kirkkoon kuuluu nyt enää alle puolet vantaalaisista

Jäsenkato vaikuttaa seurakuntien talouteen. Vantaan kirkollisvero pysyy kuitenkin ensi vuonna ennallaan.

Vantaalla on tapahtunut historiallinen muutos: evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia on enää alle puolet kaikista vantaalaisista.

– Ennakkotietojen perusteella kirkkoon kuuluvien osuus laski Vantaalla ensimmäisen kerran alle 50 prosentin elokuussa, kertoo Kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki.

Tilastokeskuksen väestön ennakkotilaston mukaan Vantaan väkiluku oli elokuussa 241 199. Kirkontilastot.fi-sivuston mukaan Vantaan seurakuntien jäseniä oli 120 467. Siten kirkkoon kuuluvia oli 49,95 prosenttia vantaalaisista.

Vielä vuonna 2000 vastaava luku oli 76,9 prosenttia.

Suomen kunnista Vantaalla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on toiseksi pienin Helsingin jälkeen. Helsingissä osuus putosi alle 50 prosenttiin vuonna 2021. Kolmantena listalla on Espoo.

Halmeenmäki kertoo, että kirkon jäsenmäärän väheneminen on ollut 2000-luvun trendi, johon vaikuttaa moni tekijä yhtäaikaisesti.

– Kirkosta erotaan aiempaa enemmän, ja ikääntyvän väestön myötä vuosittain kuolevien määrä kasvaa. Samalla lapsia syntyy ja heitä kastetaan aiempaa vähemmän.

Vantaan seurakuntayhtymän kirkollisveroprosentti säilyy ensi vuonna yhdessä prosentissa.

Vantaan seurakuntien jäsenmäärä lisääntyi vuoteen 2007 saakka, mutta sen jälkeen eroajia ja kuolleita on ollut enemmän kuin kastettuja ja kirkkoon liittyneitä.

Lue lisää: Reilut 50 prosenttia vantaalaisista kuuluu kirkkoon – Hämeenkylässä kirkkoon kuuluvuus suurinta, Hakunilassa pienintä

Jäsenkatoa selittää myös vahvasti maahanmuutto: Vantaalle muuttaa paljon muihin uskontokuntiin kuuluvia ja ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan. Nykytrendi jatkuu lähivuosina Kirkkohallituksen jäsenennusteen mukaan.

– Kirkkoon kuuluvuus vähenee Vantaalla siten, että vuonna 2030 jäseniä on 44,6 prosenttia väestöstä ja 2040 heitä on 39,5 prosenttia, Halmeenmäki selvittää.

– Kehityksen pysäyttäminen on vaikeaa, mutta ehkä voidaan puhua kehityksen hidastumisesta. Ennusteen mukaan 2040 evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä on yhä lähes kolme miljoonaa henkilöä, Halmeenmäki toteaa.

Jäsenmäärän lasku näkyy seurakuntien taloudessa. Seurakunnat ovat sopeutuneet muutokseen muun muassa seurakuntaliitoksilla, henkilöstövähennyksillä sekä kiinteistöjen käytön ja ylläpidon tehostamisella.

Sen sijaan kirkkoon kuuluvan keskimäärin maksama kirkollisvero on noussut Suomessa 2000-luvulla vain 0,1 prosenttiyksikköä 1,29:stä 1,39:ään.

Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen kertoo, että jäsenmäärän vähenemiseen on varauduttu jo vuosia.

– Meillä ei ole siksi tarvetta tehdä äkkinäisiä ratkaisuja. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti 20. syyskuuta, että Vantaan seurakuntayhtymän kirkollisveroprosentti säilyy ensi vuonna yhdessä prosentissa, Parvinen sanoo.

Yhtymä on etsinyt verotulojen rinnalle myös muita tulonlähteitä.

– Seurakuntayhtymä on kehittämässä kaikkia kolmea leirikeskuksestaan.

Parvinen huomauttaa, että Vantaan seurakuntayhtymä on yhä kaupungin suurin yhteisö 120 000 jäsenellään. Suomenkielisistä vantaalaisista evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului kesäkuun lopussa 64,9 prosenttia ja ruotsinkielisestä väestöstä 72,6 prosenttia. Muunkielisistä osuus oli vain 2,5 prosenttia.

– Tilanne korostaa tavoitettamme kohdata kaikkia Vantaalla asuvia ja saada myös muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä mukaan seurakuntien toimintaan, Parvinen toteaa.