Koulupsykologeille on ehdotettu 300 euron palkankorotusta.
Vantaalla on huutava pula koulupsykologeista. Tällä hetkellä noin puolet koulupsykologin paikoista on täyttämättä. Tämä tarkoittaa, että perusopetuksessa työskentelevällä 14 koulupsykologilla on vastuullaan keskimäärin 1 700 oppilasta. Joillain työntekijöillä oppilasmäärä on jopa yli 2 000.
– Onhan tämä tilanne huolestuttava, toteaa Vantaan koulupsykologien esihenkilö Nina Rantala.
Tällä hetkellä Vantaalla perusopetukseen on avoinna 16 koulupsykologin paikkaa. Rantala kertoo, että työntekijätilanteen parantamiseksi on tehty kaikki se, mitä tehtävissä on.
– Olemme panostaneet rekrytointiin, työhyvinvointiin, rakenteisiin ja joustaviin työtapoihin.
Puuttuvien työntekijöiden paikkaaminen kuormittaa koko oppilashuoltoa.
– Osa koulupsykologien alanvaihdosta liittyy tähän, Rantala toteaa.
Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen on seurannut huolestuneena Vantaan tilannetta.
– Vantaan tilanne on poikkeuksellisen paha, Lipsanen sanoo.
Lipsanen viittaa sekä henkilökuntavajeeseen sekä työntekijöiden vaihtuvuuteen. Lipsanen korostaa, että palkalla on suuri merkitys.
– Ei se saisi enää kolmosella alkaa. Tämä on ensimmäinen askel, jotta saadaan paikat täytettyä ja ei koko ajan ei oltaisi kriisitilanteessa.
Vantaalla koulupsykologit tienaavat tällä hetkellä noin 3 600 euroa kuukaudessa. Koulupsykologeille on ehdotettu 300 euron palkankorotusta. Palkankorotus oli esillä kasvatuksen ja oppimisen lautakunnassa viime viikolla.
Jos korotus menee läpi, palkka olisi noin 3 900 euroa kuukaudessa. Palkkaa voi jo nyt kerryttää myös työkokemus sekä henkilökohtainen lisä.
Päätöksen palkankorotuksista tekee Vantaan henkilöstön ja konsernipalveluiden palvelualue.
– Kuulen tästä ehdotuksesta nyt ensimmäistä kertaa, kertoo Vantaan henkilöstö- ja konsernijohtaja Kirsi-Marja Lievonen.
Lievonen toteaa, että asiaa mietitään, jos ehdotus tulee hänelle asti.
– Koulupsykologeilla on varsin kohtuullinen tehtäväkohtainen palkka. Pelkällä palkalla ei myöskään yksistään paranneta tilannetta, Lievonen painottaa.
– Niin moni ammattijärjestö esittää tätä samaa. Jos yksittäisen ryhmän palkkausta lähdetään muuttamaan, ei se ole niin yksinkertaista kuin jossain firmassa. Meillä kunnissa palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen saman hinnoittelukohdan sisällä. Meillä on paljon muitakin asiantuntijoita samassa hinnoittelukohdassa, joten vaikutukset voivat olla hyvin laajat, hän jatkaa.
Tammikuussa aloittavat hyvinvointialueet rakentavat parhaillaan uusia palkkausjärjestelmiä. Oppilashuolto on siirtymässä osaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta. Lievosen mukaan sen vuoksi "isoja liikahduksia palkkoihin" ei todennäköisesti lähdetä tässä kohtaa tekemään.
Koska kunnasta puuttuu koulupsykologeja, joudutaan osa oppilaille tehtävistä tutkimuksista hankkimaan yksityisiltä palveluntuottajilta ostopalveluina. Rantala kokee nykyisen tilanteen hankalana kierteenä.
– Mitä enemmän joudutaan turvautumaan ostopalveluun, sitä enemmän ammattilaisia valuu yksityisille sektorille.
Tilanne on monesta näkökulmasta ristiriitainen.
– Olemme vuosia tehneet töitä sen eteen, että lapset ja nuoret uskaltavat ja osaavat hakea itselleen apua. Nyt kun apua haetaan, ei meillä ole riittävästi ammattilaisia tarjoamassa palvelua. Vakansseja meillä on siis riittävästi, työntekijät puuttuvat, Rantala huomauttaa.
Koulupsykologin työn pääpainon tulisi olla ennaltaehkäisevässä työssä, jolloin lapsia ja nuoria tuetaan pienissäkin murheissa, jotta niistä ei synny isoja.
– Nyt koulupsykologit keskittyvät kriittisimmässä tilanteessa olevien oppilaiden auttamiseen. Tutkimustenkriteerejä joudutaan miettimään aiempaa tarkemmin, Rantala toteaa.
Lue lisää:
Vantaa palkkaa 12 uutta kuraattoria ja 6 psykologia – "Erittäin hyvä ja toivottu muutos"
Oppilashuolto ontuu: Joka kymmenes koulu vailla lääkäriä tai psykologia