Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Koulupsykologi Suvi Taivalojan vastuulla on 2 000 vantaalaislasta – "Työtä ei pysty tekemään miten kuuluisi"

Vantaalla 17 vuotta työskennellyt pelkää, että koulupsykologipalvelut romahtavat.

Koulupsykologi Suvi Taivalojalla, 43, on tällä hetkellä vastuullaan noin 2 000 oppilasta tai opiskelijaa. Taivaloja työskentelee Kartanonkosken koulun ja Vantaan Seudun Steinerkoulun sekä ammattiopisto Varian Hiekkaharjun ja Aviapoliksen psykologina. Taivaloja on resurssipsykologi, jonka tehtävänä on auttaa siellä missä apua kulloinkin eniten tarvitaan. Resurssipsykologina Taivaloja on työskennellyt vuoden alusta. Aiemmin hän toimi pitkään psykologina Havukosken ja Päiväkummun koululla.

– Tällä hetkellä käytännössä kaikki Vantaan koulupsykologit toimivat resurssipsykologin työnkuvalla. Oma koulu -ajatuksesta ollaan jouduttu tilapäisesti luopumaan ja jokaisella psykologilla on vastuullaan useamman koulun rypäs. Työtä ei pysty tekemään miten kuuluisi.

Kouluista puuttuu jopa puolet psykologeista – Psykologiliitto: Vantaan tilanne poikkeuksellisen paha

Taivaloja on ollut Vantaan kaupungilla töissä koko uransa, liki 17 vuoden ajan. Hän on nähnyt kuinka kollegat ympäriltä vaihtuvat ja vähenevät. Kevyempi työnkuva ja parempi palkka on houkutellut monia muualle töihin.

Taivaloja ymmärtää kollegoita ja on ollut itsekin lähellä väsyä.

– Parhaimmillaan koulupsykologin työ on upea mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten arkeen ja hyvinvointiin. Työ on monipuolista ja palkitsevaa, jos sitä saa tehdä, kuten laissa sanotaan eli ennaltaehkäisyyn panostaen. Siksi en ole vielä luovuttanut, vaan haluan katsoa, jos uppoava laiva saadaan vielä seilaamaan.

Tällä hetkellä arki koostuu tulipalojen sammuttamisesta ja kaikkein vakavimmin oireilevien oppilaiden tukemisesta, mikä tekee työstä entistä kuormittavampaa. Kohtuullinen määrä oppilaita olisi Taivalojan mielestä yksi psykologi per 500–600 oppilaan koulu.

– Yhteydenottoja tulee valtavasti, opettajilta, vanhemmilta, yhteistyötahoilta ja oppilailta itseltään. Pelkästään näihin vastaaminen vie paljon työaikaa.

Apua siis tarvitaan, mutta jos työntekijöitä ei ole, ei ole apua.

– Pelkään, että koulupsykologipalvelut romahtavat ja loppuvat julkisen puolen järjestäminä kokonaan.

Riittämättömyyden tunne vaivaa Taivalojaa päivittäin.

– Vuosiin en ole voinut tehdä työtä siten, että voisin olla siihen tyytyväinen.

Kohtaamiset oppilaiden kanssa ja heidän auttaminen koulutaipaleella sekä elämässä ovat kuitenkin saaneet Taivalojan jatkamaan. Hän korostaa, että koulupsykologin työ edellyttää todella laaja-alaista osaamista on siksi vaativaa psykologin työtä. Tämä on voinut tulla monelle vastavalmistuneelle yllätyksenä. Hän kokee, että kouluihin kannattaisi houkutella myös kokeneempia psykologeja tarjoamalla esimerkiksi mahdollisuutta osa-aikatyöhön.

– Myös palkkaa tulisi nostaa reilusti, jotta se houkuttelisi ja vastaisi työn vaativuutta.

Psykologiliiton puheenjohtaja: Palkankorotus helpottaisi koulujen psykologipulaa

Taivaloja suree tilannetta oppilaiden ja myös opettajien puolesta.

– Iso määrä oppilaita jää vaille oikea-aikaista apua, ja se varmasti näkyy luokissa.

Taivaloja kokee, että lähiesimiehet ovat kuulleet koulupsykologien hädän kentältä.

– Työaikajoustoja on tehty ja uusia toimintamalleja mietitty.

Taivalojan mukaan yksi iso parannus on viime keväänä aloittanut konsultaatiotiimi, joka käsittelee koulupsykologeille tulevat tutkimuspyynnöt keskitetysti. Tiimissä 3–4 koulupsykologia käy viikoittain läpi kaikilta Vantaan kouluilta tulevat pyynnöt.

– Tämä on ollut valtavan hyvä muutos. Nyt kenenkään ei tarvitse kiireessä ja paineen alla yksin arvioida, onko esimerkiksi oppimisvaikeuden tai ADHD:n selvittely oppilaan kokonaistilanteen kannalta olennaisinta tai ajankohtaista.

Tutkimuksia ei tällä hetkellä juurikaan tehdä kouluilla, koska niihin ei ole aikaa. Tutkimukset ostetaan yksityisiltä yrityksiltä. Taivalojan mukaan kriteerejä on jouduttu tästä syystä tarkastamaan ja yhdenmukaistamaan, jotta aivan välttämättömimmät tutkimukset saataisiin toteutettua ilman pitkiä jonotusaikoja.