Ilmiö: Työttömyystukea saavien vieraskielisten määrä kasvaa vuosi vuodelta.
Kelan etuisuuksia pääkaupunkiseudulla saavista yhä useampi on nykyään vieraskielinen.
Tammi-elokuussa esimerkiksi Kelan vantaalaisille ja espoolaisille myöntämästä työttömyystuesta jo peräti 48 prosenttia meni hakijoille, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Helsingissä vastaava luku on reilut 37 prosenttia.
Perustoimeentulotuen euroista Vantaalla ja Espoossa hieman yli 37 prosenttia myönnettiin vieraskielisille, Helsingissä vajaat 32 prosenttia.
Vieraskielisten osuus on kasvanut vuosi vuodelta.
Koko maassa työttömyyskorvausten ja toimeentulotuen saajista vieraskielisiä on keskimäärin vain joka viides.
Valtaosa työttömistä saa tukea myös ammattijärjestöistä. Kaikista palkansaajista 69 prosenttia kuuluu ammattijärjestöön ja 20 prosenttia pelkkään työttömyyskassaan.
Lue lisää: Työttömyys laskussa Uudellamaalla – Yksi ryhmä jatkaa kuitenkin edelleen kasvuaan
Vieraskielisten mittava osuus tuensaajien joukossa on tuttua arkea Espoon sosiaalitoimen johdolle.
– Tämä kehitys ei ole mitenkään yllättävä, mutta se kertoo siitä, että vieraskieliset eivät ole kotoutuneet Espooseen toivotulla tavalla, arvioi Espoon aikuissosiaalityön päällikkö Tapio Nieminen.
– Kun ajatellaan, että kaikista espoolaisista hieman alle viidennes on vieraskielisiä, on heidän suhteellinen osuutensa todella hurjasti yliedustettuna tukien saajien keskuudessa.
Nieminen myöntää, että kehityskulku huolestuttaa, ja ongelmaa on nostettu jo pitkään esille päättäjien suuntaan.
– Tälle kaupungin sosiaalityö ei voi oikeastaan paljonkaan, sillä ongelma johtuu muun muassa kaavoituspolitiikasta, Nieminen pohtii.
Lue lisää: Eläkeputkijärjestelmä poistuu – 55 vuotta täyttäneille irtisanotuille tulee uusi muutosturva
Vantaalla vieraskielisten työttömyystuen saajien osuus on kasvanut vuodesta 2019 lähtien yli neljällä prosenttiyksiköllä ja Espoossa yli kuuden prosenttiyksikön verran. Helsingissä tilanne on sen sijaan pysynyt viime vuosina käytännössä ennallaan.
Avaimet siihen, että tuettavan vieraskielisen väestön osuus kaikista tuensaajista supistuisi, löytyy ennen kaikkea työllisyystoimien avulla.
– Jos suomen kielen taito on hyvä, se ilman muuta edistää työllistymistä ja vähentää esimerkiksi työttömyysturvan tarvetta, muistuttaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Jauhiainen on toiveikas sen suhteen, että vieraskielisten mittava osuus työttömyysetuuksien saajista pienenee jatkossa.
– Uusi laki kotoutumisen edistämisestä on parhaillaan valmistelussa ja luotan siihen, että sen avulla uusien ryhmien kotoutumistoimet tehostuvat. Silloin myös tarve Kelan rahalliseen tukeen varmastikin vähenee, Jauhiainen arvioi.
Huomionarvoista on se, että suurissa kaupungeissa työttömyysetuuksien kaikista euroista jopa lähes puolet ohjataan vieraskielisille.
Vantaalla vieraskieliset ovat saaneet tänä vuonna elokuun loppuun mennessä työttömyyskorvauksia 35,6 miljoonaa euroa, mikä on reilut 48 prosenttia kaikista työttömyysetuisuuksia saavista vantaalaisista. Espoossa vastaava luku on vain vajaan prosenttiyksikön pienempi. Siellä korvauksia myönnettiin alkuvuonna 36,1 miljoonaa euroa.
Helsingissä vieraskielisten osuus on 37,5 prosenttia. He saivat tammi-elokuussa työttömyyskorvauksia 71,5 miljoonaa euroa.
Perustoimeentulotuen saajista puolestaan vieraskielisiä on Vantaalla ja Espoossa noin 39 prosenttia, kun taas Helsingissä osuus on vain 32 prosenttia.
Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopäällikkö Timo Cantell muistuttaa Kelan Sosiaalivakuutus-verkkomediassa, että Helsingissä asuu esimerkiksi paljon korkeakoulutettuja maahanmuuttajia, jotka työskentelevät teknisillä aloilla, eikä heillä ole tarvetta hakea Kelan etuisuuksia.
Samoin informaatio- ja viestintäaloilla on Helsingissä paljon yritystoimintaa sekä myös kansainvälisesti mitattuna merkittävästi kasvuyrityksiä. Näiden alojen vieraskielisillä työntekijöillä on keskimäärin tavallista harvemmin tarvetta hakea Kelan tukia.
Toisaalta maahanmuuttajien vastaanottojärjestelmän kankeus hidastaa maahanmuuttajien pääsyä työelämään. Helsingissä se näkyy suuressa mittakaavassa, mutta kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen ovat rajalliset.
– Sosiaaliturvan kehittämisessä päätökset on tehtävä valtion tasolla ja vetovastuu on valtiolla, arvioi Sosiaaliturvassa muun muassa Husin hallituksessa toimiva Sanna Vesikansa.
Vaikka Kela ei rekisteröi vieraskielisten tuensaajien kansalaisuutta, melko hyvän käsityksen heidän lähtömaistaan saa Kuusikko-työryhmän tuoreimmasta raportista, joka perustuu Suomen kuuden suurimman kaupungin aikuissosiaalityön asiakaskyselyyn.
Kyselyn vastaukset on kerätty kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa.
Asiakaskunnan lukuisista äidinkielistä nousee esille etenkin kolme: arabia, somali ja dari. Darin kieltä puhutaan lähinnä Afganistanissa. Asiakkaista kuusi prosenttia puhuu arabiaa ja neljä prosenttia somalia.
Kuusikkokuntien aikuisten sosiaalityön asiakkaista vieraskielisten määrä on keskimäärin neljännes, mutta pääkaupunkiseudulla heidän osuutensa on suurin koko maassa: Espoossa peräti 40 prosenttia ja Vantaallakin 35 prosenttia.
Turussa, Tampereella ja Oulussa vieraskielisten osuus kaikista aikuissosiaalityön asiakkaista on vain korkeintaan kymmenesosa.
48
Vantaalla ja Espoossa Kelan työttömyysetuuksista 48 prosenttia menee vieraskielisille.