Arkkitehdit Vantaalla -teos avaa silmät katsomaan kotikulmien rakennuksia uudella tavalla.
Arkkitehtuuri nousee harvoin keskustelunaiheeksi Vantaasta puhuttaessa.
– Vantaa on tässä asiassa jotenkin katveessa. Ajatellaan, että eihän täällä mitään merkittävää ole, kotiseutuneuvos Jukka Hako tietää.
– Ei pidä paikkaansa. Vantaalla on arkkitehtuuria ja paljon!
Sanojensa pontimeksi Hako listaa nopeasti esimerkiksi Espoon Tapiolasta mieleen nousevat arkkitehdit Alvar Aallon, Aarne Ervin sekä Heikki ja Kaija Sirenin.
– Kaikkien kädenjälkeä on myös Vantaalla, joskaan ei aivan samassa laajuudessa.
Joukon jatkoksi löytyy Helsingin empirekeskustasta tunnettu Carl Ludvig Engel, jonka toimiston käsialaa ovat tiettävästi Hämeenkylän kartanon vanhimmat rakennukset
Onpa Vantaalle jättänyt jälkensä myös maan ensimmäisiin naisarkkitehteihin lukeutunut Wivi Lönn, joka piirsi 1930-luvulla sukulaistensa omistamalle tontille Nikinmäessä pienen punamullatun huvilan. Arkkitehdin itsensäkin käyttämä huvila jatkaa suojeltuna edelleen olemassaoloaan.
Myös tämän päivän kärkiarkkitehtien luomuksia kaupunkiin on syntynyt.
– Helsingin sauna- ja ravintolarakennusta Löylyä on hehkutettu paljon. Sen suunnitelleen arkkitehtikaksikko Ville Haran ja Anu Puustisen läpimurtotyö oli vuonna 2010 Helsingin pitäjän kirkonkylään valmistunut Pyhän Laurin siunauskappeli, Hako muistuttaa.
– Vantaalla on aikojen saatossa toiminut monipuolinen arkkitehtien joukko, Hako summaa.
Laajemman kattauksen Vantaalla vaikuttaneista suunnittelijoista tarjoaa Hakon ja taidehistorioitsija Pia Vuorikosken hiljattain ilmestynyt kirja Arkkitehdit Vantaalla, joka esittelee yli 70 kohdetta arkkitehteineen.
Kirja avaa silmät huomaamaan, että omaan lähiympäristöön kuuluva ostari, koulu, päiväkoti tai kerrostalo voi olla arkkitehtonisesti arvokas, jopa helmi.
Esimerkiksi Mikkolan omaperäisen ostoskeskuksen suunnitteli 70-luvun alussa Ilmo Valjakka, muun muassa Ylen Isosta Pajasta tunnettu tekijä.
Kaivokselan vanhimmista rakennuksista lähes kaikki ovat saaneet olemuksensa Aarne Ehojoen piirustuspöydällä, kerrostalojen lisäksi koulu, lastentalo, ostoskeskus, vesitorni ja sittemmin palanut kirkko. Ehojoen töihin kuuluu myös Suomen Pankin entinen setelipaino Viinikkalan suunnalla.
Jokiniemessä lähellä Tikkurilan asemaa sijaitseva A-killan käytössä jo pitkään ollut tiilitalo, Villa Grönberg, oli alun perin tehtaanjohtajan asunto. Sen suunnitteli 30-luvulla Suomen nimekkäimpään kaartiin kuuluva Lars Sonck, lukuisten Helsingin kirkkojen ja Tampereen tuomiokirkon samoin kuin muun muassa Sibeliuksen Ainolan arkkitehti.
Vuorikoski kertoo kirjan teon tuottaneen itsellekin yllätyksiä. Yksi niistä liittyi Kartanonkoskeen.
– Tiesin, että ruotsalainen arkkitehtitoimisto pääsuunnittelijanaan Erica Wörman on sen suunnitellut, mutta en sitä, että käytännön toteuttamisesta vastasikin suomalainen Eriksson Arkkitehdit Oy yhdessä Vantaan kaupungin aluearkkitehti Timo Kallaluodon kanssa, hän selvittää.
– Wörmanilta tuli alueen hahmo ja värimaailma. Yksittäiset rakennukset pohjakaavoineen ja talotekniset asiat ovat suomalaisten suunnittelemia.
Koulurakennuksista yhtenä helmenä Vuorikoski pitää 1970-luvulla valmistunutta Martinlaakson koulua, joka oli maan ensimmäinen uuden peruskoulu-uudistuksen mukainen koulu.
– Se on upeasti entisöity retrotyyliin, vaikka oli välillä purku-uhankin alaisena. Vanhasta tehtiin vieläkin hienompi ja oman aikansa näköinen.
Kymmenisen vuotta sitten koulu sai täydennyssiiven.
– Arkkitehti Arno Savela oli itse tehnyt mahdollista laajennusta varten piirustukset. Hienoa, että niitä myös käytettiin, lisäosa sulautuu vanhaan täydellisesti.
Katso myös nämä:
Katso upeat kuvat – Tikkurilan kirkko on ehdolla arvostetun arkkitehtipalkinnon saajaksi Euroopassa
Liki 50 metriin kohoava maamerkki ihastuttaa pian ruuhkassa körötteleviä autoilijoita – katso kuvat