Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ihmetteletkö, miksi autoilu nielee kaikki rahasi? Saatat olla liikenneköyhä – ja tästä se johtuu

Jos tunnet, että autoilu ja muu liikkuminen vievät Suomessa varojasi yli kohtuuden, et suinkaan ole yksin. Saatat hyvinkin olla liikenneköyhä.

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkistaman raportin mukaan liikenneköyhyyttä tuottavat esimerkiksi liikkumisvaikeudet, jotka johtuvat iästä tai fyysisistä rajoitteista. Myös julkisen liikenteen vaikea saatavuus aiheuttaa Suomessa liikenneköyhyyttä.

Raportin mukaan myös pakokaasuille altistuminen ja turvattomuus liikenteessä ovat liikenneköyhyyden ilmenemismuotoja.

Jos taas esimerkiksi matkalippujen digitalisointi tuottaa joukkoliikennettä tarvitsevalle vaikeuksia, se puolestaan altistaa saavutettavuusköyhyyttä.

Raportin on kirjoittanut Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja, professori Heikki Liimatainen. Hänen mukaansa poliittisten päättäjien tulisi vähentää liikenneköyhyyttä palveluverkkoa laajentamalla sekä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää määrätietoisesti kehittämällä. Toimenpiteet vähentäisivät samalla liikenteen päästöjä.

Pienituloiset kotitaloudet ovat alttiimpia liikenneköyhyydelle, koska niillä on harvemmin auto ja ne kärsivät suhteessa enemmän liikenteen kallistumisesta.

Myös sukupuoli vaikuttaa riskiin altistua liikenneköyhyydelle ja liikenteen haitallisille ulkoisvaikutuksille, kuten ilmansaasteille. Naiset liikkuvat jalan ja käyttävät joukkoliikennettä enemmän kuin miehet. Naisvaltaisilla aloilla on myös vähemmän mahdollisuuksia tehdä etätöitä kuin miesvaltaisilla aloilla, joten naiset ovat riippuvaisempia julkisesta liikenteestä.

Erityisesti yhteiskunnan autoriippuvuus altistaa liikenneköyhyydelle. Suomessa oma auto on monille työssäkäyville välttämättömyys.

Kestävän liikkumisen tavoitteista huolimatta monet yhdyskuntarakenteen uudistukset ovat lisänneet autoriippuvuutta, ja työmatkojen keskipituus on kasvanut kaikkialla Suomessa vuosina 1990–2015. Kun palveluja on keskitetty ja palveluverkkoa on harvennettu, autottomat kotitaloudet ovat sekä alttiita liikenneköyhyydelle että eriarvoisessa asemassa autollisiin kotitalouksiin verrattuna.

Toisaalta myös autolliset kotitaloudet altistuvat liikenneköyhyydelle polttoaineiden hinnan noustessa, jos julkisen liikenteen tarjonta on huono.