Vantaan Energia suunnittelee rakentavansa lähivuosina uudenlaisen aktiivihiililaitoksen.
Laitos tuottaisi aktiivihiiltä ja hiilineutraalia lämpöä kierrätetystä puujätteestä.
Energiayhtiö aikoo hankkia tontin laitokselleen pääkaupunkiseudulta.
– Meillä on muutamia vaihtoehtoisia paikkoja. Pyrimme siihen, että laitos sijoittuu Vantaalle, mutta näin ei välttämättä käy, kertoo Vantaan Energian kaupunkienergian liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri.
Patomeren mukaan Vantaan mahdolliset paikat sijaitsevat käytännössä Martinlaaksossa ja Ojangon jätevoimalan lähellä.
Uusi laitos hyödyntäisi vuosittain noin 60 000 tonnia kierrätettyä puujätettä, ja siitä syntyisi noin 8 000 tonnia aktiivihiiltä.
Aktiivihiiltä käytetään muun muassa teollisuuden vesien ja kaasujen puhdistuksessa.
Tavalliset ihmiset tuntevat sen lääkkeenä.
Maailmalla on tehtaita, jotka tekevät kookospähkinänkuorista aktiivihiiltä.
– Hiilitabletin jos syö, se on aktiivihiiltä. Myös hengityssuojaimissa käytetään sitä. Aktiivihiili on huokoista ainetta, joka sitoo ympäristöstään myrkkyjä itseensä, Patomeri kuvaa.
Laitos tuottaisi myös hiilineutraalia lämpöä noin 180 gigawattituntia vuodessa, ja se otettaisiin talteen Vantaan Energian lämpöverkkoon.
Hiilineutraalilla tarkoitetaan, että lämmöntuotanto aiheuttaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan.
Tavoitteen mukaan uusi kestävän kehityksen laitos valmistuu vuoteen 2027 mennessä.
– Ensi vuonna voisi olla investointipäätöksen ja ympäristölupahakemuksen aika. Laitoksen rakentaminen vie 1,5–2 vuotta. Aikataulu riippuu siitä, millaiselle tontille rakennamme – osa vaihtoehtoisista paikoista on kaavoitettuja, osa kaavoittamattomia, Patomeri selvittää.
Hanke on vasta esisuunnitteluvaiheessa, jossa tutkitaan muun muassa, millaista teknologiaa laitoksessa hyödynnetään. Vielä ei ole tehty havainnekuvia eikä tarkkoja hinta-arvioita.
– Hanke on 50–100 miljoonan euron luokkaa, Patomeri arvioi.
Patomeren mukaan suunniteltu laitos on mittakaavaltaan varsin pieni.
– Se on samaa kokoluokkaa kuin suunnittelemamme vaarallisten jätteiden polttolaitos, hän vertaa.
Vantaan Energian kumppaneina hankkeessa toimivat ympäristöhuoltoyritys Remeo ja monialayhtiö Berner.
– Me investoimme laitokseen, Remeo toimittaa meille kierrätyspuun raaka-aineeksi, ja Berner vie aktiivihiilen kansainvälisille markkinoille, Patomeri määrittelee roolijaon.
Patomeri kertoo, että Vantaan Energia ja Remeo ovat pitkään yrittäneet keksiä, miten kierrätyspuuta voisi hyödyntää muutoin kuin polttamalla.
– Uusi laitos olisi Suomen ensimmäinen laitos, joka tuottaa aktiivihiiltä puujätteestä.
Suomen ensimmäinen aktiivihiilitehdas valmistui Ilomantsiin 2020. Neovan eli entisen Vapon tehdas tuottaa aktiivihiiltä turpeesta.
– Maailmalla on myös tehtaita, jotka tekevät kookospähkinänkuorista aktiivihiiltä, Patomeri kertoo.