Keskiajalla Vantaa on ollut harvaan asuttua maaseutua. Ihmiset asuivat suureksi osaksi niin kutsutuissa hajakylissä, joissa tilat sijaitsivat peltojen keskellä kohoavilla kumpareilla, usean sadan metrin päässä toisistaan. Kuitenkin jo tuolloin oli tarve pitää asioita ja tavaroita turvassa lukitsemalla ne avaimilla ja lukoilla.
Vantaan keskiaikaisilla kylätonteilla suoritettujen arkeologisten tutkimusten yhteydessä on löytynyt useita avaimia ja muutama lukko. Keskiajalla ei ollut yhtä suurta tarvetta lukita ovia kuin nykyään. Tilat olivat usein umpipihoja, joissa pihapiiri oli ympäröity rakennuksilla ja aidoilla. Umpipihassa riitti portin lukitseminen, eikä jokaista rakennusta tarvinnut lukita erikseen. Ovien ja porttien lisäksi on varmasti lukittu erilaisia arkkuja, joissa säilytettiin henkilökohtaisia ja arvokkaita tavaroita.
Vantaanlaaksossa sijaitsevan Mårtensbyn Lillaksen kauppiaan tilalta yksi avain löytyi kiviperustaisen kellarin yhteydestä. Ehkä Lillaksen tilan väki oli halunnut suojata kellariin varastoimansa kauppatavaran lukitsemalla sinne vievän luukun tai oven.
Vantaalta on löytynyt sekä perinteisen näköisiä lehdellisiä avaimia että nykyään harvinaisia putkilukon avaimia. Avaimia on ollut monen kokoisia. Suurimmat ja järeimmät löytyneet avaimet olivat noin 20 senttimetrin pituisia, pienimpien ollessa vajaa 5 senttimetriä pitkiä. Tarina ei kuitenkaan kerro kuinka tehokkaita avaimet ja lukot olivat ei-toivottuja vieraita vastaan.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.