Vantaan keskusta-alueet eivät nousseet terävimpään kärkeen Suomen elävimpiä kaupunkikeskustoja koskevassa vertailussa.
Myyrmäki ylsi 11. ja Tikkurila 13. sijalle.
Kärkikolmikon sijat valtasivat paremmuusjärjestyksessä Kuopio, Helsinki ja Turku.
Kyseessä on konsulttiyhtiö Rambollin valtakunnallinen kuntien "elävyysindeksivertailu".
Vertailu toteutettiin nyt toista kertaa, ja siinä oli mukana yli kaksisataa kaupunkikeskustaa.
Keskusta-alueet rankattiin vertailussa sen mukaan, miten hyvin ne tarjoavat erilaisia arkisia palveluja siellä asuville ja asioiville.
Rambollin kaupunki- ja hankekehityksestä vastaava palvelupäällikkö Eero Salminen arvioi, että Myyrmäen ja Tikkurilan sijoitukset olivat niiltä "vahva suoritus sinänsä".
– Ne olivat kuitenkin topkahinoissa kahdensadan keskustan vertailussa. Molemmilla keskusta-alueilla arki sujuu hyvin, ja niihin voidaan kestävästi sijoittaa uutta väestöä.
Salmisen mukaan Tikkurila on erityisen vahva liikennepalveluissa ja Myyrmäki viher- ja virkistyspalveluissa.
– Kaupalliset palvelut ovat hyviä molemmissa, hän summaa.
Salminen arvioi, että Myyrmäki ja Tikkurila jäivät terävimmän kärjen ulkopuolelle, koska niiden palvelutarjonta ei ole niin monipuolista kuin parhaimmin pärjänneissä kaupunkikeskustoissa.
– Myyrmäessä pisteitä alaspäin vievät kulttuuripalveluiden vähäisempi tarjonta. Siellä on kuitenkin kulttuurikeskustalon hanke vireillä, Salminen toteaa.
Vertailussa olivat mukana kaikki Suomen ympäristökeskuksen määrittelemät keskusta-alueet. Kunnittain oli valittu yksi keskusta-alue. Poikkeuksina olivat Vantaa ja Espoo, joista otettiin mukaan kaikki kaupunkikeskuksiksi luokitellut aluekeskukset.
Tämänvuotisen tutkimuksen kärkeen nousi Kuopio. Salmisen mukaan Kuopio keräsi korkeimmat pisteet, koska siellä on muun muassa paljon viheralueita.
Yleisesti kaikkien kärkisijoille yltäneiden keskustojen palvelut ovat lähellä ja niissä asukkaiden arki on mutkatonta: Väki pääsee helposti nauttimaan viheralueista tai harrastamaan liikuntaa ja kulttuuria. Päivähoitopaikatkin ovat kävelymatkan päässä.
Helsingin keskusta pärjäsi elinvoimaisuuden osalta hyvin vertailussa, sillä se sijoittui vertailussa kakkoseksi.
Myös monet keskisuuret kaupungit, kuten Jyväskylä, Lahti ja Pori, ylsivät listalla korkealle.
Kymmenen elävimmän keskustan joukosta löytyy myös Espoon Tapiola, joka nousi yhdeksännelle sijalle.
Elävyysindeksi on kehitetty tukemaan kaupunkisuunnittelua keskustojen elävöittämisessä.
Indeksi perustuu 15 minuutin kaupunkiajatteluun: kaupunkisuunnittelun vinkkelistä juuri vartin välimatkat ovat avainasemassa, koska lyhyiden kävelymatkojen ansiosta arkiasiointi sujuu ilman merkittävää ajankäyttöä.
Salmisen mukaan keskusta-alueiden kokonaisuuksien toimintaa tutkittiin monipuolisesti mittaamalla erilaisia elävyyden elementtejä. Näitä olivat kauppa ja palvelut, koulutus- ja terveyspalvelut, liikenne ja liikkuminen, viheralueet, liikuntapalvelut ja kulttuuri.