Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Korsolainen Aimo, 76, on asunut samassa talossa yli 70 vuotta eikä innostu grynderien kosiskeluista – oman tontin rahallinen arvo on sivuseikka

Pelko pakkomuutosta on ollut tänä syksynä tavallista enemmän läsnä Karttusten arjessa.

Oman kodin omistaminen on tänä päivänä monelle tapa säilöä varallisuutta tai jopa vaurastua. Mutta on myös heitä, jotka viis veisaavat talonsa ja tonttinsa rahallisesta arvosta. Yksi heistä on korsolainen Aimo Karttunen, 76. Pientalo on Karttuselle, hänen Marja-vaimolleen ja Mirre-kissalle koti. Talon tunnearvo on mittaamaton.

– Olisihan se karmeeta, jos tästä kodista joutuisi luopumaan, Karttunen toteaa hiljaa.

Karttuset eivät ole kyselleet, millaisen tukun rahaa tontista saisi. He toivovat voivansa asua isolla tontilla sijaitsevassa 50-neliöisessä talossaan niin kauan kuin toimintakyky sen mahdollistaa.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander tunnistaa ilmiön. Hän pohtii, että kodin tunnearvon kasvaminen huimiin mittoihin vuosien kuluessa on inhimillistä.

– Tavallaan siinä on myös surullinen puoli. Asukkaat ovat tottuneet elämään pientalokodissaan ison pihan keskellä. Ympäröivä yhteiskunta on muuttunut.

Yhteiskunnan muutos näkyy muun muassa siinä, että aiemmin kohtuuhintainen sähkölämmitys on tällä hetkellä huippuhinnoissa. Kaupunki voi piiskata laajasta rakentamattomasta alasta suurella kiinteistöverolla.

Ympäröivä yhteiskunta on muuttunut.

Karttusilla kiinteistövero on noin 800 euroa vuodessa.

Pelko kodista luopumisesta on ollut Karttusilla läsnä viime aikoina tavallista enemmän. Tulevan talvikauden sähkölaskujen pelätään nousevan niin suuriksi, ettei niiden maksaminen onnistu kahdelta eläkeläiseltä. Moni voisi todeta, ettei Karttusilla ole hätää. Kotitalon tontti on kooltaan lähes 1 400 neliötä. Rakennusoikeutta tontilla on reippaasti.

Iso tontti ja rakennusoikeuden määrä kiinnostavat rakennusyrityksiä. Tonttimaata tullaan kyselemään jopa ovelle. Omakotiliiton Silander tietää, että asukkaat saattavat kokea rakennusyritysten kyselyt jopa painostavina. Jos talosta ei haluta mistään hinnasta luopua, setelitukkoja on turha tulla heiluttamaan tonttimaan toivossa.

Vantaata hyvin tunteva Kiinteistömaailman kiinteistönvälittäjä Taneli Kokkila toteaa, ettei Aimo Karttunen varmasti ole ainoa, jolle kotitalolla on todella suuri tunnearvo.

Hän vinkkaa, että joskus vastaavissa tapauksissa ratkaisu saattaa löytyä tontin lohkomisesta. Asukkaat saavat pitää kotinsa, mutta rakennusoikeuden myynnistä saa rahaa elämiseen tai vaikkapa kodin kunnostamiseen.

Karttunen myi jonkin aikaa sitten maata tien puolelta. Sen enempää hän ei halua tonttia pilkkoa. Tontin toisella laidalla sijaitseva pihasauna on pariskunnalle tärkeä.

Kokkila ja Silander korostavat, että suuri osa pientaloasukkaista näkee asumismuotonsa myös vakaana varallisuutena. Pientaloasujaa kiinnostaa muun muassa kaavoitus. Saisiko tällä kierroksella tontin tehokkuuslukua hilattua ylöspäin, jotta sen arvo rakennusmaana kasvaisi? Karttunen ei ole sellaisesta kiinnostunut. Hän haluaa ulkoilla Mirre-kissan kanssa tontilla, jolla hän on ulkoillut kymmeniä vuosia. Vain kissa on vaihtunut.

Lue myös: Vantaalaista pariskuntaa uhkaa 2 000 euron sähkölasku – jos pahin toteutuu, talo kylmäksi ja asuntovaunu pihalle

Grynderit jyräävät pientaloalueilla myös Vantaalla – "Muutos on ollut raju"

"Saunassa ja suihkussa käyn jatkossa työpaikalla" – näin vantaalaiset aikovat säästää sähköä